Olen iloinen että olen pysynyt tässä painossa aika hyvin.
Ja että verenpaine on laskenut.
Ja että muutenkin menee ihan hyvin.
Mutta ihmettelen kuinka jotkut muka laihtuu 500g viikossa...Ei vaan käsitä.
Tietty se kaloreiden laskeminen auttaisi tässä tilanteessa varmasti.
Mä muuten vihaan että just ku aattelen että lähdenpä tänään lenkille, niin onkin luvattu kaatosadetta. Jopa sellaista, että kastun siis ihan täysin kun nousen töissä pyörän selkään. Äsh, ihan sama.
Hyvät fiilikset on kyllä siis noin niin ku jos aattelee kuinka paljon oon saavuttanut.
Siis verrattuna johonkin pari vuotta sitten olleeseen tilanteeseen, niin liikun tosi kivasti ja syön sata kertaa terveellisemmin.
Mä tässä vaan sitä naureskelen että joskus sillon lomani aikaan aattelin oikeesti että voisin saavuttaa tavoitteeni tän kuun lopussa.
Silloin ennen lomaa kyllä olinkin 62.3. Oi niitä aikoja :D
Epäilempä suuresti että saavutan tavoitteni tän kuun lopussa kun aikaa on viikko. Ja mikä viikko onkaan edessä. Paljon pakollista menoa, kivaa sellaista kylläkin, mutta alkoholin täyteistä.
Eilen söin popkornia ja jätskiä, Tofulinee, ja mietin siinä samalla että "Ihan sama, en mä kuitenkaan viikolla herkuttele."
MIKÄ ON IHAN TOTTA :O
En väitä, että olisin vielä ihan täysin 100% saavuttanut "Herkuttelen vain viikonloppuisin" -tavoitteeni, mutta sanotaan nyt näin että melkein. Ja että sen verran tuo makeanhimo lakannut vaivaamasta että se lähinnä vaivaa kuukautisten aikaan ja sitten kun on krapula.
Siksipä tuo alkoholi onkin hieman ongelmallinen ystävä, kun se aiheuttaa sen jälki-tilan. Nyt vaan järjestin itselleni asiat sopivasti niin, että kun söin ne popkornit ja jätskit pois kaapista eilen, niin ei ole ensi viikonloppuna mitä herkutella, että hahhah :D
Ja lauantaina on niin iso juhla, että siellä on kaikkia herlkkuja, niin se riittää mulle tän viikon herkutteluiksi. Näin oon päättänyt ;)
Tänä viikonloppuna join perjantaina ja lauantaina. Syömiset pidin kurissa ja tosi minimissä, paitsi sitten eilen nuo edellä mainitut mässyt.
Ja viime viikolla liikuin ihan kivasti, perjantaina kävin lenkillä ja torstaina treenasin.
Oon yrittänyt kiinnittää viime viikolla enemmän huomiota syömisiini. Siis juurikin tuohon mässäilyyn ja siihen että kuinka paljon syön hiilareita ja kuinka paljon proteiinia yms.
On ollut yllättävä huomata kuinka vähällä määrällä ruokaa oikeesti loppujen lopuksi pärjään.
Aina jotenkin ollut huolissaan että "onkohan nyt mitään mitä syödä?!" vaikka oikeasti ei olisi ees tarvinnut miettiä koko asiaa kun ei ole nälkä, eikä se välttämättä tuukaan.
Vyötäröäni en ole lähiaikoina mitannut, mutta siitäkin huomaan että kun olen juuri syönyt, vyötärö saattaa venyä ihan hirveän isoksi ja sitten välillä voi olla todella kapea vyötärö.
Se on omituista kuinka paljon se heittelee.
Löysin muuten myös kuvia mistä kohtaa vyötärö mitataan. Ei se ole kaikilla se "vähän navan yläpuolella", vaan se on se kapein kohta. Sen löytää parhaiten kun taivuttaa kroppaansa sivulle, niin vyötärö on siinä, missä kohtaa kroppa taittuu. Siihen sitten mittanauha ja siitä mitataan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti