Nyt analysoin itse itseäni ja tulin siihen tulokseen että kyseessä oisi nivelpussin tulehdus.
Mä aloitin nyt kuurin buranaa x3 x3 pv.
Sitten loman jälkeen meen lääkärille jossei ole vielä helpottanut. Niveltulehdus on ilmeisesti sellainen että akuutin kivun aikaan ei saa urheilla mutta ei mene kuitenkaan levolla pois ittekseen. Eli tää mun "eiköhän se tästä" on ihan turhaa :)
Tänään on taas hyvä päivä. Torstait on kai hyviä päiviä mulla. Olo "tuntuu" laihalta. En ole käynyt vaa'alla niin en tiä mut ainakaan housut ei purista ja aamulla takki ei osunut vatsaan.
Tänään pitäisi kiertää kaupunkia hoitamassa erinäisiä asioita ja sitten ajatus, kaunis, olisi että menisin taas lenkille, mutta katsotaan nyt kuinka innostunut olen ideasta kun pääsen kotiin.
Sitten ensi viikolla alkaa se Askeleet -kampanja töissä. Saatiin vahvistus tänään. Katsotaan nyt kuinka paljon kiinnostaa kävellä kun saan sen aloituspaketin, mutta nyt se ajatus kuulostaa ihan kivalta :D
Eilen näin erään minulle rakkaan henkilön jolla on ollut erittäin rankka kevät. Sekä perhe-, raha- että työsaralla. Eli kaikki samaan syssyyn. Kun hän kertoi minulle näistä asioista, omat painohuoleni tuntuivat niin pikkiriikkisiltä että en voinut muuta kuin kuunnella ja nyökytellä.
Mutta pakko se on muistaa että meillä jokaisella on omat huolemme ja elämämme ja asiamme.
Siksi perustinkin tämän blogin kun ei ole itsellä ketään ihmistä jolle voivotella painostani niin täällä voi voivotella ihan vapaasti ja jokainen lukija päättää itse lukeeko vai eikö.
Usein sanotaan että laihduttajalla pitäisi olla kunnon tukiverkosto ympärillään. Mulla sellaista ei ole muissakaan elämäni murheissa joten en odota tällaiseen painohöpötykseenkään sellaista saavani. Mutta järkeilenkin asian niin että en ole laihduttaja vaan terveellisten elämäntapojen...elämääni....omaksuja...
Pitää keksiä joku nasevampi termi.
Jokatapauksessa kyse ei ole ainoastaan laihduttamisesta vaan siitä että mä ylipäänsä alan elämään sillain kuin itse haluan ja yritän päästä eroon kasvatuksen tai yhteiskunnan aiheuttamista mielikuvista miten pitäisi elää tai olla tms.
Sitten vielä lopuksi rippituoli:
Söin eilen tummaa suklaata. En itseasiassa enää muista söinkö 4 palaa. Tais olla.
Mä aikasemmin aattelin etten näitä tummia suklaita enää kirjaisi ylös koska se on kuitenkin hieno parannus siihen nähden että saatoin yhteen aikaan vetää naamaani hirveet määrät mitä tahansa missä esiintyi sana maitosuklaa. Mutta kyllä mä edelleen ne kirjaan, koska se on kuitenkin sitä herkuttelua, jota mun pitäisi sallia itselleni vain tiettyinä juhlahetkinä jotta voisin arvostaa sitä enemmän.
Nyt eilen söin suklaata selkeesti sen takia kun olin väsynyt. Se liittynee veren sokeriin. Yritinkin siinä illalla miettiä etteikö kaapissa olisi mitään terveellistä naposteltavaa suklaan sijaan mutta eipä ollut. Eli pitää varmaan käydä ostamassa vaikka pähkinöitä tai jotain.
Musta vaan on tullut aika tarkka noitten pähkinöitten kanssa kun en itseasiassa tykkää monistakaan pähkinöistä maultaan ja niille oisko ne hasselpähkinät, oon allerginen selkeesti kun kieli alkaa kutiaan ja puutuu jos syön niitä :D
No niin, jaarin jaarin ja sitten inspiskuvaa ihailemaan, aah mikä masu <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti