Mä oon laiha!

Ah, mittanauha näytti vyötäröksi eilen 73cm ja navan alta alle 91 :)
Menin vaa'alle ihan vaan tarkistaan että mitä täällä tapahtuu ja eilen sekä tänä aamuna näytti 61.1 :D
Hahaa!
Sanoisin että keittoviikko toimi.
Treenaus toimi.
Vaa'attomuus toimi.
Herkuttomuus toimi.
En keksi mitä muuta oisin tehnyt mutta se mitä tein selkeesti toimi.
Hmmm, okei sen verran sanon että vatsakin toimi. Joka päivä. Se on mulle uutta mutta myös selkeesti vaikuttava tekijä.
Nytpä siis olen onneni huipulla. Olen pilvissä jopa.
Ensi viikolla ehdottomasti taas keittoviikko. Ei sille mahda mitään.
Eikä voi sanoo ettäkö muka olisin päässyt vanhoista pahoista tavoistani täysin irti:
Lauantaina en treenannut/liikkunut yhtään ja eilen söin puokkiin miehen kanssa Fazerina ja Geisha levyt. Eli periaatteessa söin yhen suklaalevyn.
Tänään käytiin munkilla Pyynikin näkötornissa, sieltä saa myös vegaanimunkkeja!! Ei kananmunaa, gluteenia eikä maitoo :) Oli niin hyvää etten voinu ku hymyillä enkä mä kyllä mitään eroo huomannut normimunkkiin :)

Niin ja ostin kaupasta perjantaina sellaista riisi-juomaa, joka on niinku maidon korvike. Tässä sitä vegaaniutta kohti astellaan hitaasti..
Joo, eli tästä tää lähtee tää uusi elämä. Olen tiettävästi nyt laihimmillani mitä olen koskaan ollut tai muistan olleeni. Jos olen joskus ollut laihempi niin en niihin aikoihin ole käynyt vaa'alla joten mitään muistikuvaa ei ole.
Jotenkin muistan laihimmillani aina olleeni joku 38-40 kokoinen. Satunnaisesti silloin tällöinen joku 36 koon vaate on mahtunut, mutta ei tosiaan ole ollut tapana.
On jännä ajatella itsestään yhtäkkiä "Mä oon laiha!" Ei osaa muuttaa ajatteluaan vielä niin. On niin pitkään ajatellut itsestään että on läski. Ja siis että nyt olen sitten normaalipainoinen, niinku oikeesti. Aikuisten oikeesti. Tavallaan tähän ei vielä luota täysin siksi, että tää on ollut näin vasta hetken. Siksi haluan että kaikki tapahtuu hitaasti että on sekä aikaa muuttaa päänsisäistä maailmaansa mutta myös ettei heti heilahda sinne ylipainoon. Voisi kerrankin elämässään lihota ja laihtua normaalipainon rajoissa. Se se vasta olisikin jotain...
Mä oon nyt ostanut muutamia paitoja, jotka selkeesti on kokoa 36 tai ehkä jopa 34, en mä näin pienistä koista tiedä, joten tavoite on nyt laihtua vielä jonnin verran ettei ne paidat kiristä. Tällä hetkellä ne menee päälle ok, mut ei kuitenkaan näytä niin näteiltä kun voisivat. Kokomerkintä siis esim. S tai UK 10. Hassua että joissain vaatteissa kyseiset koot menee ok, mut joissain ei. Niin se vaan on valmistajasta kiinni...
Joten koko 36 siis tavoite. Vielä sellaiset pari senttiä pois.
Selkeesti mittanauha on tällä hetkellä mun rakas ystäväni, tykkään mittailla itteeni aina silloin tällöin ja ihastella pieniä lukuja :)

Ja p.s. testasin niitä saappaita, jotka mulla on pitkäaikaisena tavoitteena, tossa yks päivä herjalla ja huomasin että ne menee vähän paremmin kiinni mitä aiemmin. Pohkeesta pitäisi saada vielä joku sentti-2 pois että menis kunnolla kiinni. Mutta nyt siirsin ne muiden kenkieni seuraan, koska olen pitänyt niitä erillään siltä varalta "etten kuitenkaan koskaan laihdu ja mahdu niihin ja joudun ne myymään". Nyt todellakin aion ne joku päivä saada kiinni, niin se vaan on.
"Virallisia" mittoja voisin laittaa tänne kuun lopussa ja sitten päättää myös uusia tavoitteita. Luulen että uudet tavoitteet on sentti-painotteisia, ei kilo. Koska kyse on nyt kuitenkin tiettyihin vaatteisiin mahtumisesta, ei massasta...
Mut en mä aio valehdella, mikäs sen ihanampaa oiskaan nyt kun nähdä vaa'alla jotain aamuna vitosella alkava luku :) Haaveilla saa!!