I laugh at your plunder

62.3

Eli siis monta MONTA tusinaa kirosanaa.

Selkeetä v*ttuilua mun kropalta.

V*ttuileeko kellekään muulle niiden kropat ikinä?

Mä just ennen ku nousin vaa'alle mietin että "Jos se on jotain 62.3 niin vähänkö mä hajoon."

Ihan oikeesti!!!

Ei, tämä ei edelleenkään tarkoita luovuttamista, mutta on tää jo yks iso vitsi. Siis periaatteessa oon 100 grammaa mun tavotteesta.
:D
Mä en kestä!!! Mä niin hajoon täällä. Toisaalta naurattaa mutta toisaalta oon vihainen.
Aina vaan niin lähellä muttei koskaan tavoitteessa.
Kun kävin lenkillä aamulla järkeilin että tää voisi ehkä johtua siitä, että todennäköisesti en ole ainakaan viimeiseen n. kuuteen vuoteen painanut alle 62 kg. Ja nyt mun kroppa on ihan shokissa että "What the crap is happening here?!"
Sanonpahan nyt vaan että kun ikinä koskaan ikinä IKINÄ pääsen alle 62 kilon niin se on kyllä sitten ihmeiden ihme.

Mun elämä on joku iso vitsi. Tätä mä vaan oon miettinyt koko päivän. Että jos tuolla "jossain" on "joku" niin vähänkö se taas pissii housunsa ku nauraa mulle.

Onko kenenkään muun laihtuminen näin hidasta... 100 grammaa tyyliin viikossa. Voi jeebus...

Asiaan... ->

Otin mä mittojakin mutta en niistä kyllä ole yhtään varma. Täytyypä laittaa tähän ne aiemmat mitat niin voi verrata. Mielestäni ei ollut tullut muutosta.

Mitat:

käsivarsi 26.2. n. 32,5 NYT 30,5
ry 26.2. 90 NYT 91 Oon tainnut ottaa ihan väärästä kohtaa tuon aiemman mitan, on ollut luultavasti 92...
vy 26.2. 80 NYT 79
navan alta 26.2. 93,5 NYT 92
ly 26.2. 95 NYT 93
reisi 26.2. oik 56 vas 55,5 NYT 54 (en jaksa ottaa enää oikeeta ja vasenta erikseen)
pohje 26.2. oik 37 vas 36,5 NYT 37

On hienoa, että muutosta tapahtuu!!
En olisi uskonut että mitään tapahtuu...Tai niinkun tohon ylemmäs kirjoitinkin etten uskonut :)
Mä haluan että navan alta ja lantio olisi 90cm. Joten pari-muutama sentti pois.
Ja navan yläpuolelta oli joku 86cm niin sen haluan kans ainakin puolittaa. Toivehan olisi että saisin sen alle 80cm mutta en juokse ennen kuin kävelen.
Seuraavat mitat otan sitten kun olen alle 62kg.
Ja kun pääsen tavoitteeseeni niin vaihdan punnituspäivän perjantaiksi, koska silloin olen paljon useimmin kotona kuin lauantaisin, niin seuranta olisi tarkempaa.
Mutten tee vielä muutoksia ennen kuin luku on se, jonka olen itselleni tavoitteeksi asettanut. Muuten koko homma vesittyy.

Tää viikko on liikunnan osalta mennyt muuten huonosti, mutta olen tosiaan pyöräillyt työmatkat.
Pitäisi ja pitäisi sitä lihaskuntoa taas alkaa tekemään mutten jotenkin saa aikaiseksi. Ensi viikolla sitten.
Tänään kävin lenkillä ja sen jälkeen pyöräillen kaupassa. Ehkä jumppaan myöhemmin jos tulee sellainen innostus.
Vuokrasin kaksi komediaa täksi illaksi ja ajattelin Makuunissa että olisin ostanut karkkeja mutta sitten nauroin päässäni itselleni että enhän mä ees oikeesti syö koskaan karkkeja. Aattelin sitten että jos himo on kova tänä iltana niin teen itselleni popkornia. Nyt kyllä tuntuu siltä että selviän ilmankin :) (Se on varmasti se karkkien tuoksu siellä liikkeessä joka herätti jonkin nukkuvan himon sisälläni, koska tosiaan normaalisti en syö karkkeja.)

Summa summarum:

Juu, kyllä, olen aikas ylpeä itsestäni. Muistan vielä ajan kun painoin yli 70kg. Vaaka näytti jotain 73kg. Se oli vuoden 2008 alkua. Se tuntu pelottavalta. Mutta samalla oli sellainen todella kova draivi "Nyt toi luku pienemmäksi ja vähän äkkiä!" Ja aika nopeeta se lähtikin tippumaan kun aloin liikkumaan.

Hirveen hidasta vaan tää mun ähellykseni kylläkin nyt. Mietin ajoittain sitäkin että jossain kuvauksessa mulla lukee että tää ois laihdutusblogi, mutta eihän tää ole. Kuka jaksaa lukee jonkun 100g viikossa laihtumisesta. Ei kukaan. Tän hitauden aina peittoon sillä että ainakin olen omaksunut paljon terveellisiä elämäntapoja ja ehkä oikeemmin tää blogi tosiaan ois terveelliset elämäntavat blogi. Pitäisi vaan keksiä joku naseva ilmaisu.

Toive olisi että ensi viikolla luku olisi 62.0. Toivoahan aina saa...

Tänään on hyvä päivä! Olen iloinen selvästä vapustani :)

Taas tää blogger ei anna mun ladata kuvaa. No, anti olla...

I'M BAAAACK (and I'm beautiful)

Jep jep.
Niinhän siinä kävi kuin ajattelinkin eli loma hurahti ohitse vilauksessa. En ehtinyt/jaksanut tulla tännekään mitään juttelemaan kun olin niin lomahuumassani.
Mutta voi että olen rentoutunut ja loma oli kyllä oikein onnistunut!
Painon kanssa menikin sitten yllättävän hyvin!!!!!
Lomamatkalla todellakin sain pidettyä syömiset kurissa ja vaan yhtenä päivänä tuli oikeestaan ees nälkä. Syötiin joo yks päivä pitsat mutta se oli päivän ateria siinä niin eipä tuo haittaa.
TOTTAKAI yksi päivä sattui repsahdus ja söin SIPSIÄ!! GRRRR :( Siitä olen vihainen mutta eipä tuo ole tainnut painoa kovin haitata joten ehkä pystyn jonain päivänä antamaan itselleni anteeksi...
Sitten loppuviikko + pääsiäinen meni aikalailla samaa rataa, tuli vaan herkuteltua vähän enemmän.

MUTTA: Viikonloppuna tuli taas syötyä SIPSIÄ!!!

Argh, se on kyllä joku antijeesus mulle....
Mutta!!!

Sitten niitä UUTISIA:
Yhtenä päivänä kävin vaa'alla...oisko ollu perjantai...ja paino oli 62.0 :O !!!!!
Jeeeeeeeeeeeeeeeeee
MUTTA
Taisin olla aika dehydroitunut, koska seuraavana päivänä se oli 62.9.
Jokatapauksessa tuon luvun näkeminen muistutti minua siitä, että kyllä, se ON mahdollista!
Ja jos tuo 62.9 pitää paikkansa, niin enhän mä ole lomallani lihonut muuta ku joku 500g joka ei ole paljon mitään!!!
Eli onnistuin!
Tämä on siis minulle onnistumista, kun pystyn lomalla pitään itseni joten kuten kurissa enkä ole lihonut mitenkään mielipuolisesti.
Liikuttua luonnollisesti tuli paljon koska käveltiin ihan hirveesti.

Sitten ostin vihdoin sen uuden pyörän lauantaina!
Tänään tulin ekaa kertaa nyt pyörällä ja pitäisi sitten koko kesä pyörällä kulkea, paitsi taidan asennuttaa siihen korin runkoon, joten silloin varmaan menen bussilla ellen lainaa miekkosen pyöräskäistä.

Mieli on korkealla ja olo on hyvä koska on ihana ilma, mä tykkään pyöräillä ja loma meni hyvin :)

Sitten kävin eilen ja toissapäivänä mun tunnin lenkkini kun oli niin loistava ilma.
Nyt on sitten jäänyt tietty lihaskunto välistä täysin mutta täytyy nyt katsoa jos huomenna sitä kokeilis.
Pitkästä aikaa...
Tulee oikeen iloinen mieli kun miettii tota pyöräilyä. Se on joku 30min suuntaansa se mun työmatka. Viime kesänä laihduin jonkin kilon suurinpiirtein sen ansiosta. Ja nyt painan suunnilleen sen verran mitä silloin laihimmillani, joten odotan innolla josko laihtuisin tästä nyt sitten lisää ;)
Siitä tulee ihan kivasti mun mielestä liikuntaa per päivä ja se on kiva kun se tulee tavallaan huomaamatta työmatkana niin ei tartte esim. erikseen sitä varten lähteä jonnekin.
I like!

Se työpaikan Askeleet kampanja on päällä kokoajan ja olen laskenut sillä askelmittarilla askeleita. Ei niitä kyllä hurjasti kerry, olen tilastoissa aika alhaalla mutta siitä mun lenkistä tulee joku suurinpiirtein 9500, joka on aika hyvin :) Nyt TIETTY tänään unohdin mittarin heti kotiin ku oli tuo pyörähössötys aamulla ja mieli ihan muualla, mutta enköhän mä tästä kerrytä askeleitani ku lasken ton pyöräilynkin mukaan :)

Motivaatio on korkealla ja mieli myös!
Siksipä noinkin itserakas otsikko vaihteeksi.
Taidan ensi lauantaina mittailla itseäni, mutta oon vähän miettinyt että en tiä onko siinä kovasti järkeä kun ei tuota muutosta nyt mulla todellakaan huimasti ole ollut mutta katsotaan nyt sitten lauantaina.
Sitten pitäisi vielä kaikenlisäksi olla vappu selvinpäin niin taidan vähän treenata sen kunniaksi ;) Mies lähtee pois viikonlopuksi. Mutta joo, kyllä tossa lomalla tuli ihan kivasti taas juotua, niin ei mua toi vappu todellakaan haittaa.
Ehkä käyn silloin puistossa ottamassa arskaa jos on yhtä kiva sää kuin nyt oli viikonloppuna.
Toivottavasti täällä on kaikilla yhtä hyvä mieli kuin meikäläisellä :)

P.S. Näin yksi yö unta tatuoinnin hankkimisesta ja siitä että mietin millaisen ottaisin. Joten taitaapi olla tavoitteen saavuttaminen nyt todellakin ensi kuun tehtävä, alkaa pikkuhiljaa haluttaan tatuointi :)

Holiday CELEBRATE!!

Huhhuh.
Huomenna lomalle, joten tiedoksi että minua ei täällä näy vähään aikaan mutta en ole siis lopettanut bloggaamista!
En tiedä tulenko ensi viikon aikana täällä kirjoittelemaan, mutta viikon päästä pääsiäisen jälkeen alkaa taas kaikki samat rutiinit, joten sitten olen täällä taas.

Nyt on ollut naisten-ihanaiset-joka-kuukautiset-päivät ja on ollut yhtä hirveyttä!!
Eilen tuli niin kauhee suklaan, siis maitosuklaan, himo jo TÖISSÄ että meinasin seota.
Kävin eilen hierojalla joten en harrastanut liikuntaa ja maha turpos ihan mielettömäksi palloksi.
Oli kauheeta taistelua himojani vastaan koko illan.
Poikkeli oli ostanut kermamunkit meille ja oli kyllä hyvää! Se vei sen makeanhimon hetkeksi mutta sitten se taas jatkui ja söin 6 palaa tummaasuklaata ihan vaan mättäsin suuhun.
Kävin epätoivoisena kaappeja läpi muttei meillä ole mitään muuta mässättävää, ONNEKSI!!!
En tiedä miten selvisin illasta.
En voi käsittää mistä moinen JÄRJETÖN himo tuli.

Mutta selvitty on ja siitä on todiste:
Kävin tänä aamuna vaa'alla koska iski paniikki että eilinen turpoominen yms on aiheuttanut monen kilon järkyttävän megalihoomisen.
Rakas, rakas, vaakani näytti samaa kuin lauantaina eli 62,5 joten huooooh pääsi syvä uloshengitys :)
Mitään kamalaa ei ole siis päässyt käymään!!

Näillä siis lähdetään lomalle:
62,5.
Sitten on jännä katsoa kun tulen takaisin keskiviikkona että paljonko painan silloin.
Ensi viikolla olisi kaunis ajatus käydä lenkillä joku päivä ja punnita sitten la 23.4. Katsotaan. Silloin voisin ottaa mittoja jos on käynyt sellainen ihme että olen a. laihtunut b. samassa kuin nytkin.

Huom. siis oletuksena on se että paisun ja turpoon 1-2kg ulkomaanmatkalla.

Jos oon paisunut niin sitten en mittaile yhtään mitään.
Tavoitteena ensi kuun aikana päästä 62.2:een.
Joojoojoo!
Mä tiiän mitä te aattelette mutta ihan oikeesti se on tavoitteena!
Nyt kuitenkin testataan tytsyn kilpailukunto eli kuinka hyvin pärjään muutaman päivän ulkomailla.
Ajatuksena on siis että söisin mahd vähän. Ja juoda saan alkoholia ihan miten haluun, mutta mässäily pitää jättää. Tulee oleen vaikeeta mutta elämä on!
Aaah, ihanaa päästä pois ja hotelliin. Mä niin tykkään.
Jos pystyisin siihen että vaan joisin, eikä siihen kuuluisi mitään suolaisen/rasvaisen himoa niin helppoahan se olisi. Ja jonkin yhden päivän pystynkin juomaan niin. Mutta sitten jos "pitää" useempana iltana niin se himo kasvaa vaan kovemmaksi.

Ja sitten mulla on joku typerä "Mut hei, mähän oon LOMALLA!" ajattelu joka iskee jossain vaiheessa känniä ja mättään sipsiä just niinku ennenki ja kohta oonki turvonnut ulos housuistani, yök!

Noniin.
Iloisin mielin kohti lomaa lähtee hän.

Niin ja Askeleet kampanja on nyt päällä, joten minulla on askelmittari mukana kokoajan lomalla. Kiva nähdä kuinka paljon tulee käveltyä kattelemassa nähtävyyksiä yms.
Paitsi että tää mittari on ihan surkee ja ei laske esim pieniä askelia tai sitä et jos pysähtyy niin siitä laskuri lähtee taas käyntiin vasta 6. peräkkäisen askeleen jälkeen.
Eli jos vaikka mennään jossain jonossa töpöttäen niin ei laske mitään!
No mutta ihan sama...
Lomalomaloma :)

Insp insp insp

War of the fats

62,5
Hurjaa
Ihan hypin ilosta
P*skat
Mutta kuten päätin lauantaina kun näin tuon luvun -

THIS MEANS WAR

Jos haluaa paino lähtee parin sadan gramman määrissä niin two can play that game sanon ma.
Kyllä mulle tää kelpaa, sinnittelen sitten tätä etana vauhtia, mutten todellakaan luovuta.
Ihana tunne kun tuntee vaatteissa että vatsa on pienentynyt.
Ja tänä aamuna huomasin sormuksissa että mun nimettömät ja keskarit on liian pienet ja mun etusormet liian isot. Niihin sormuksiin mitä oisin siis laittanut aamulla sormiini. Viime viikolla nimettömät ja keskarit oli ihan ok. Joten tänään piti jättää sormukset kotiin kun ei pysyneet sormissa
:)
Eli hahaa!!!!
Edistystä tapahtuu.
Ihanaa kun muistelee että joskus sillon 2006-2007 painoin suurinpiirtein näillä main.

Nyt on edessä perjantaina lomalle lähtö.
Siellä mulla on tarkoituksena olla mahdollisimman paljon syömättä. Siis ylipäänsä ruokaa. Lomalla mulla tuppaa oleen joku kauhee paniikki että "Syödään nyt kun kerran ei tiiä koska seuraavan kerran syödään!!"
Nyt olisi tarkoitus juoda enemmän, syödä vähemmän ;)
Suunnitelmana toimiva, katsotaan nyt sit se käytäntö.
Mussa on se "vika" että joskus kun mulla on oikeesti kova nälkä, mua alkaa fyysisesti sattuun mahaan niin paljon että liikkuminen on vaikeeta. Silloin tulee tää "Pakko saada ruokaa heti." Mutta siihen, onneksi, liittyy aina sekin että sen pitää olla "oikeaa" ruokaa, mikään roskaruoka ei siinä tilanteessa kelpaa.
Ihan positiivisin mielin olen lomalle lähdössä ja tiiän että vaikka turpoonkin, niin loman jälkeen palaan taas tähän samaan vanhaan rutiiniini. (rutiiniini, hihihi)
Viiniä olisi aikomus juoda pääasiallisesti.
Kattoo nyt sitten paikanpäällä.
Ainakaan vielä ei ole mitään tän isompaa ressiä aiheesta...
Joo
Kipeänä olisin vähän olevinani.
Perjantaina oli kauhee olo kun pääsin kotiin, treenasin vähän ja sit vaan lepäilin.
Sit eilen oli illalla vähän lämpöö ja kuumeinen olo muutenkin.
Nyt tänään ei ole lämpöä, mutta taas sellainen hieman nuhainen olo.
Eli tänään en treenaa, sen verran päätin, ja yritän vaan kotona lepäillä.
Huomenna sitten teen jonkin sortin treenin jos vaan on parempi olo. Ehkä yhdistetyn koko kropan treenin jos vaan jaksais...
Ja jos on huonompi olo niin sitten jään kotiin.
Seuraillaan...

Ihan iloinen olen periaatteessa siis tuosta vaa'an näyttämästä luvusta, vaikkei se edelleenkään ole mun tavoite.
Mutta nyt otan tuon tavoiteajan pois. Ensi kuussa sitten 62:een vaikka pää kainalossa!!!!

Äsh, jotain vikaa taas jossain kun ei anna liittää kuvaa tähän, joten mennään ilman inspistä sitten...

MINÄHÄN EN LANNISTU MOISISTA :)

Fail/Clearance

Mutta ei laihdutuksen saralla.
Feil elämässä noin niinku muuten. Tässä ote komediasta jota elämäkseni kutsutaan:
Eilen oli pakko lähetä sitten urheiluliikkeeseen joka on lähellä siinä missä asun, koska tuli inspiraatio ostaa uusia urheiluvaatteita.

1. Juu, lupaukseni itselleni oli etten osta mitään uusia vaatteita ennenkuin vaaka näyttää 62. MUTTA TOTTAKAI selittelin itselleni että eihän se koske urheiluvaatteita, koska en kestä enää vanhoja jotain COLLEGE housuja lenkkihousuina, siis haloo? Ja se vaatteiden ostamattomuus pätee edelleen kaikkiin muihin paitsi näihin urheiluvaatteisiin joiden tehtävänä on tukea nykyisiä elämäntapojani, eikä saada mua näyttään hotilta tai muuta typerää/turhaa.

Päätin siis käydä ensin kotona hakemaan sateenvarjon koska ulkona satoi paljon. Sitten lähin töpöttelemään ja pääsin max. korttelin verran ovelta, kun tuuli puhalsi, sateenvarjo meni inside out -> Taitoin sen takaisin ja jatkoin matkaa.

2. Ihmettelin että jotain hassua tässä on ja juu, sateenvarjosta oli niitä pidikkeitä poikki.

Näin.

Sitten se varjo päätyi lähimmän bussipysäkin roskikseen ja käppäilin liikkeeseen sateessa ja meni tottakai paljon rahaa.

Sitten siitä elämäni siivoamisesta...
!!!!!! Löysin loistavat pyöräily/lenkkeily pökät jotka on pillit ja joissa on vetskarit ja just hyvää matskua ja täysin sellaiset mitä olen kaivannutkin.
Ja ale-rekistä urheilutoppi just mun kokoa ja mustana ja sekin täysin nappiostos. Ja se on siis kokoa S! Vähän olen leijaillut siitä...Ne pökät on M, mutta se ei haittaa...

Kotona heitin muovipussiin iloisella antaumuksella vaatteita ja heitin ne tänäaamuna roskiin.
Aaaah...
On iloinen mieli poisheittelystä...

PLUS HEI PEOPLE!
Mä kävelin JA kävelin sateessa!
Tää on jo joku ihmiskunnan ennätys jossei muuta XD
Mun tarkoitushan oli eilen mennä lenkille niin kuin kävin tiistaina mutta aattelin että tuo vähän niinkuin vastasi sitä mutta pienemmässä mittakaavassa vaan.

Nyt on tänään aikomuksena mennä katsomaan yhdestä toisesta liikkeestä lisää vaatteita. Ainakin ohut pipo ja ohuet hanskat pitäisi löytää. On pitänyt löytää jo kaksi vuotta ;)
Sitten haluan sellaisia toppeja lisää ja pitkähiaisia lenkkeilyyn soveltuvia paitoja.

Jostain tätä uutta puhtia vaan tulee.
Kyllä se on niin että manailin monta tuntia eilen päässäni itsekseni että kyllä mäkin oon ihme tyyppi kun oon aina jostain kumman syystä ajatellut esim niin että "Eihän urheiluvaatteilla ole väliä, nehän on vaan urheiluun." tai "Tää on vanha, sehän käy urheiluvaatteksi kun en viitsi heittää roskiin."
Siis haloo! Niin hyviä ja juuri tiettyihin urheiluihin suunnattuja vaatteita on tarjolla että en ymmärrä miksi olen ajatellut noin.
On todella tärkeää että on kunnon vaatteet niihin pikku urheiluihin mitä mäkin harrastan. Se motivoi eikä kokoajan tarvi esim olla nykimässä paitaa tai kirota ku on huonot housut tai ärsyyntyä ku vanhassa paidassa haisee kaikkien kolmen vuoden hiet.

Mikään ei ole huonompi kuin vanha paita lenkkeillessä. Kunnon urheilutoppi sen pitää olla.
Ja pökien hengittäviä tai sitten sadetta hylkiviä. Ja ehdottomasti oikean kokoiset ja kestävät.
Ei mitään kirosanan college housuja lenkkeillessä.

Saati kun tosiaan alan taas pyöräileen niin pillit on ehdoton must. Muuten kaikki jää sinne pyörän osien väliin. Ja pituus on tärkeä.

Ja vanhojen T-paitojen paikka on roskis. Se on nyt fakta. Muutaman vielä säilytin ja osa on yöpaitoina, uudet ostan kun olen laihtunut. Muutamia yöpaitojakin heitin pois kun olivat niin kuluneita.
Olisi ollut intoa heittää enemmänkin pois mutta sitten olisi vähistä vaatteistani lähtenyt niin paljon, että en viitsi vielä ennen kuin olen laihtunut.

Ja huomenna sitten vaa'alle.

Kyllä tässä sellainen oksat pois -meininki on että jos en ole laihtunut niin otan tuon tavoite ajan pois.

Ja olisi kyllä toiveissa saada tätä blogin ulkoasuakin muokkailla kun menin lupaamaan että muutan sitten kun oon 62. HRMPH! Ärsyttää. Ei ihme ettei oo montaa lukijaa kun en itsekään tykkää lukea omaa blogiani XD

Sitten päivän inspailut on Millassa. Vasta opin tällä viikolla että sen etunimi on Milla eikä Mila :) Ainainen suosikkini, kyllä se vaan on niin hyvän näköinen.

En edelleenkään ole käynyt lääkärissä olkapääni takia. Peruin sen ajan jonka varasin koska järkeilin itselleni että ei se osaisi mua neuvoa kun ei kuitenkaan satu koko aikaa.
Nyt analysoin itse itseäni ja tulin siihen tulokseen että kyseessä oisi nivelpussin tulehdus.
Mä aloitin nyt kuurin buranaa x3 x3 pv.
Sitten loman jälkeen meen lääkärille jossei ole vielä helpottanut. Niveltulehdus on ilmeisesti sellainen että akuutin kivun aikaan ei saa urheilla mutta ei mene kuitenkaan levolla pois ittekseen. Eli tää mun "eiköhän se tästä" on ihan turhaa :)

Tänään on taas hyvä päivä. Torstait on kai hyviä päiviä mulla. Olo "tuntuu" laihalta. En ole käynyt vaa'alla niin en tiä mut ainakaan housut ei purista ja aamulla takki ei osunut vatsaan.
Tänään pitäisi kiertää kaupunkia hoitamassa erinäisiä asioita ja sitten ajatus, kaunis, olisi että menisin taas lenkille, mutta katsotaan nyt kuinka innostunut olen ideasta kun pääsen kotiin.
Sitten ensi viikolla alkaa se Askeleet -kampanja töissä. Saatiin vahvistus tänään. Katsotaan nyt kuinka paljon kiinnostaa kävellä kun saan sen aloituspaketin, mutta nyt se ajatus kuulostaa ihan kivalta :D

Eilen näin erään minulle rakkaan henkilön jolla on ollut erittäin rankka kevät. Sekä perhe-, raha- että työsaralla. Eli kaikki samaan syssyyn. Kun hän kertoi minulle näistä asioista, omat painohuoleni tuntuivat niin pikkiriikkisiltä että en voinut muuta kuin kuunnella ja nyökytellä.
Mutta pakko se on muistaa että meillä jokaisella on omat huolemme ja elämämme ja asiamme.
Siksi perustinkin tämän blogin kun ei ole itsellä ketään ihmistä jolle voivotella painostani niin täällä voi voivotella ihan vapaasti ja jokainen lukija päättää itse lukeeko vai eikö.
Usein sanotaan että laihduttajalla pitäisi olla kunnon tukiverkosto ympärillään. Mulla sellaista ei ole muissakaan elämäni murheissa joten en odota tällaiseen painohöpötykseenkään sellaista saavani. Mutta järkeilenkin asian niin että en ole laihduttaja vaan terveellisten elämäntapojen...elämääni....omaksuja...
Pitää keksiä joku nasevampi termi.
Jokatapauksessa kyse ei ole ainoastaan laihduttamisesta vaan siitä että mä ylipäänsä alan elämään sillain kuin itse haluan ja yritän päästä eroon kasvatuksen tai yhteiskunnan aiheuttamista mielikuvista miten pitäisi elää tai olla tms.
Sitten vielä lopuksi rippituoli:
Söin eilen tummaa suklaata. En itseasiassa enää muista söinkö 4 palaa. Tais olla.
Mä aikasemmin aattelin etten näitä tummia suklaita enää kirjaisi ylös koska se on kuitenkin hieno parannus siihen nähden että saatoin yhteen aikaan vetää naamaani hirveet määrät mitä tahansa missä esiintyi sana maitosuklaa. Mutta kyllä mä edelleen ne kirjaan, koska se on kuitenkin sitä herkuttelua, jota mun pitäisi sallia itselleni vain tiettyinä juhlahetkinä jotta voisin arvostaa sitä enemmän.
Nyt eilen söin suklaata selkeesti sen takia kun olin väsynyt. Se liittynee veren sokeriin. Yritinkin siinä illalla miettiä etteikö kaapissa olisi mitään terveellistä naposteltavaa suklaan sijaan mutta eipä ollut. Eli pitää varmaan käydä ostamassa vaikka pähkinöitä tai jotain.
Musta vaan on tullut aika tarkka noitten pähkinöitten kanssa kun en itseasiassa tykkää monistakaan pähkinöistä maultaan ja niille oisko ne hasselpähkinät, oon allerginen selkeesti kun kieli alkaa kutiaan ja puutuu jos syön niitä :D
No niin, jaarin jaarin ja sitten inspiskuvaa ihailemaan, aah mikä masu <3

Flap flap

Toissaviikon treenit:

ma. Winsor yläkroppa + syvät vatsat ja selät + Wii yläkroppaa 50min
ti. 30min. joogaa Wiillä
ke. Winsor Basics (joku jonka löysin koneelta ja deletoin treenin jälkeen, oli helppo) + syviä vatsoja
to. Olkapää kipee = EI MITÄÄN
pe. Winsor Abs + syvät pakarat + Wii alakroppaa n. 20min
la ja su EI MITÄÄN

Viimeviikko:

ma. EI MITÄÄN
ti. Winsor ylä + n.80x syvät vatsat ja selät + 1h wii ylä
ke. Wii jooga 1h
to. Winsor Abs + 50min. Wii ala + syvät pakarat ja vatsat
pe, la ja su EI MITÄÄN

Viime viikolla en herkutellut yhtään muuten paitsi se kakku sitten viikonloppuna.
Eli tavoitteena on tosiaan lopettaa sellainen arkimässäys.
Paitsi että mä kyllä hieman nauran itselleni:
Eilen pomo tuli ison vadillisen korvapuusteja kanssa kysyyn että otanko kun oli jostain palaverista jäänyt yli ja en mä ees miettinyt koko asiaa, kävin kiinni vaan ja sitten vasta jossain KOLMANNELLA purasulla tajusin että fuuuuck mitä mä teen...Oli kyllä hyvä puusti ja söin sen silti iloiten.
Sitten kotiin päästyäni menin pitkästä aikaa ihan aikuisten oikeelle lenkille pihalle.
Ai että oli ihanaa.
Sillä lenkillä sitten korvasin tavallaan sen puustin. Oli ihanaa ku lähdin puoli seitsemältä, lenkki kesti tunnin ja koko ajan oli kirkas taivas ja tasainen auringonlasku :) Ei tullu pimeetä vaikka kello oli niin paljon :)
Niin ja olin siis tosiaan eilen vielä ylitöissäkin ja mietin että jaksanko lähtee mutta onneksi lähdin kun sitten se menikin niin hyvin :)
Ja mun kuntoni on ihan ok, en ole päässyt rapakuntoon vaikka oon käynyt viimeksi lenkillä...katotaanpas treenivihosta...sunnuntaina 30. tammikuuta. Haha :D
Kävellyt kyllä olen, mutta toi mun lenkki on siis hölkkälenkki järven rannalla ja kestää just ton tunnin suurinpiirtein. Joku 7,5km noin arvio.
Yksi tossa viime viikolla asettamistani tavoitteista oli saada venytellessä sisäreisiä kyynärpäät maahan ja nyt on sitten se tavoite saavutettu. Joo, en vielä ihan silleen sujuvasti heti niitä saa, että vielä on kehitettävää kyllä, mutta kuitenkin osuvat jo lattiaan.
Tänään ei välttämättä tule jumpattua kun on muuta menoa enkä tiedä moneltako olen kotona, mutta katton sitten fiiliksen mukaan miten ehdin. Ja lauantaina tiedän etten tuu liikkumaan kun on koko päivä heti aamusta menoa, mutta ehkäpä annan senkin itselleni anteeksi. Tai sitten en.
Ensi viikolla lomalle ja silloin pitäisi olla 62.2 vaa'an lukema, joo joo, katotaan miten on. En ole käynyt vaa'alla ja tuntuu siltä ettei mitään ole tapahtunut mutta pidetään jännitystä yllä lauantaiaamuun asti...
Mittoja en ehdi ottaan lauantaina ku pitää olla heti menossa, mutta ehkä otan niitä lomani jälkeen...en kyllä tiedä onko se kauheen viisasta :D
En oikeen tiedä pitäskö niitä mittojakin ottaa aamulla samalla kun painon kattoo ja viikolla ei kyllä ikinä käy aamulla mikään muu mielessä ku fuuuck pitää nousta...

Aging comes with a cake

Tuli sitten syötyä ihan oikeesti kakkua viikonloppuna kun miekkonen osti. Kun se sen sanoi mulle perjantaina niin mä melkein aloin itkeen. Hyvästi laihdutus. Mutta en tietenkään sanonu sille mitään kun oli hyvää hyvyyttään ostanut. Nyt ei auta muu kuin olla taas herkuttelematta mahdollisimman kauan ja kuitata se sillä että juhlittiin kuitenkin mun synttäreitä.
Totesin kyllä ettei saa ottaa tavaksi ja hän oli siinä samaa mieltä.
Nyt en sitten uskalla mennä vaa'alle kunnes lauantaina. Silloin pitäisi olla muka laihtunut tavoitteeseeni, mutta tämä oli kaikki suunniteltu ennen kakkuepisodia.
Nyt tekis vaan mieli ottaa toi tavoite päivämäärä kokonaan pois ja yrittää kesän aikana päästä 62:een.
Ei olis kyllä ikinä uskonut että olisi näin vaikeeta, mutta hassua miten oikeesti huomaa että kaikki pienet asiatkin on sua vastaan kun yrität laihtua. Silleen: Mies ihan hyvää hyvyyttään osti kokonaisen kakun tajuamatta että se naikkonen jota siinä juhlitaan pursuaa mielettömäksi lehmäksi.
Ajoittain mietin että voiskohan miekkosessani olla hieman pakkosyöttäjän vikaa.
No jokatapauksessa tyypilliseen maanantaityyliini unohdin treenivihkoni kotiin ja olen pursunnut kuin valas. Motivaatio on hukassa mutta toivon kyllä että se loppuviikosta olisi taas yhtä korkealla kuin viime viikollakin.
Ai niin ja huomenna lääkäriin olkapäästä mutta enpä usko että se voi mitään asialle tehä. Kun siihen sattuu kun siihen sattuu sattumaan ja sitten siihen ei satu kun ei satu. Että ota siitäkin sitten selvää.

62,7

Eli en ole tavoitteessani mutta ainakin 62 puolella jossei muuta.
Nyt kyllä teen niin, että kun pääsen 62,2:een ja asetan seuraavan tavoitteeni niin en laita sille mitään aikarajaa. Tää on ihan typerää että pitää siirrellä tavoitepäivämäärää kun ei saavuta tavoitetta halutussa ajassa.
Mutta olen kyllä iloinen tuosta kakkosesta.
Toisaalta on ihanaa että oon näinkin lähellä normaalia painoa.
Toisaalta on todella kamalaa että oon näin lähellä mutta voi jeebus niin kaukana normaalipainosta. Että siis muutama sata grammaa. Oikeesti. Argh.
Mutta toisaalta aina helpompi saavuttaa tavoite kun on niin lähellä sitä. Jos ois vielä joku kaksi kiloa niin en varmaan kestäis.
Terveellisemmät elämäntavat todellakin tuottavat tulosta.
Iho on paremmassa kunnossa, ihan näkee selvästi kun katsoo peiliin.
Olo on parempi: Kevyempi, ei tukala tai ahdistava tai turvonnut. Energisempi, ei nuutunut, uupunut tai innoton.
Sitten kun pääsen 62,2:een vaihdan profiilini näkymää ja taustaa yms. Alkaa tylsistyttään jo miltä tää näyttää.

Tää oli tällainen nopea ja kevyt postaus. Toivottavasti kaikilla on yhtä utuisen unelman tapainen olo kuin miltä meidän marilyn näyttää tässä kuvassa :)