maanantai 27. kesäkuuta 2011

Tsemppiä tsemppiä

Eilen retkahdin sekä sipsiin, että maitosuklaaseen :D
Sen suklaan annan anteeksi, koska syön sitä nykyään niin vähän ja tosi hyvin hillitsin itseni viime viikolla vaikka teki mieli ihan hirveesti sitä!
Sitä sipsiä en anna anteeksi, joten...
Tällä viikolla käyn joka päivä lenkillä, jumppaan ees jossain muodossa ja pyöräilen.
Vaikka oiskin loma. Itseasiassa mä aattelen niin päin että kivampi lomalla on urheilla kun ei tartte miettiä töitä yms.
Ens viikko ei tule menemään yhtä hyvin syystä että mennään kylään joten nyt pitää tsempata tää viikko.
Ja mitään herkkuja en syö ennen lauantaita, se on selvä.

Mä naureskelin eilen itteeni että on mulla tosiaankin naisen mieli. Toisena päivänä oon lopettamassa koko laihduttamista ja luovuttamassa ja toisena päivänä oon kauhee tsemppi päällä :D

Poltin iloisesti selkäni heti auringossa tänään. No, loma alkaa lupaavasti, ainakin on aurinkoa!!!

Nyt, surullista kyllä, tavoitteeni perjantain punnitukseen on 62,6. En edes aattele että se olisi alhaisempi.
Näin tää menee taas. On muuten tosi hauskaa siis siinä mielessä, että meikä kamppailee täällä yhden kilon kanssa jonkun puoli vuotta kun toiset laihtuu siinä ajassa jonku 5 kiloo tms.

Ei saa verrata itseensä muihin.
Ei saa verrata itseensä muihin.
Ei saa verrata itseensä muihin.

Tekis kauheesti mieli käydä jo nyt vaa'alla, kun mittailin tossa äsken ja oon turvonnut ihan kauheesti, mutta yritän nyt hillitä itseni. Se vaan masentaa jos näkee jonkun hirveen luvun.
Noi mittanauhan luvut masensi jo vähän. Pari senttiä enemmän mitä viimeksi.
Oon tässä jo jonkin aikaa miettinyt että pitäisi varmaan hankkia personal trainer/alkaa käymään salilla.
Ehkäpä harkitsen asiaa jos oikeesti ei mitään muutosta tapahdu vuoden loppuun mennessä. Tai ensi helmikuuhun.
Juu, hienoa elää terveellisesti, mutta silti aina just kilon enemmän mitä haluis :S

No, nyt on tsemppi viikko, katotaan onko tästä mitään hyötyä...

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Juhannusterveiset ennen kuin homma repeää ihan totaalisesti!
Oon lihonut kilon ja maha on turvonnut (toivottavasti menkkojen takia) niin paljon että jopa minulle aiemmin kokoa liian isot housut kiristää :(
Mutta toivon että ensi viikolla saan turvotuksen pois kun vaan menkat loppuu.
Muuten menee jees, välillä on kauheita mässykohtauksia, niin kuin eilen esimerkiksi, mutta kyllä tämä tästä. Viimeistään tosiaan ensi viikolla palaan ruotuun.
En laita painoani tonne sivuun, koska nolottaa ihan liikaa.
Ainoa mikä nyt mua pakottaa kauheesti laihduttaan, on se, että haluan sen tatuoinnin. Muuten harkitsin jo luovuttamista.
Mä luotan täysin siihen että tää johtuu menkoista ja menee ohi kunhan tästä "tokenen".
Vaikuttaa myös siltä etten tartte mitään sairaslomaa erityisemmin, on niin hyvä olo :)
Eli ensi viikolla lenkille, se on selvä!

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

ainii ja tervetuloo uudet lukijat!! :)
Tosi hyvin oon saanut laihdutettua tällä viikolla viikonlopun mässykiloja pois :)
Nyt en tiedä sitten kuinka tulen täällä päivittelemään lomani aikana kun juhannus ainakin menee osittain sairaslomanakin. Eli jos minusta ei kuulu, niin palaan tänne kyllä heti kun vaan voin, en lopeta tätä blogia kuitenkaan!

Mulla on ollut joku alitajuntainen fetasalaatti-viikko, koska joka päivä oon sattunut syömään fetasalaattia :D Eilen vielä oikein hain Hesestä fetasalaatin, teki oikein mieli. Oli se kyllä hyvää. Mies halus kalahampurilaisen ja irvistellen ja valittaen sen söi, oli kuulemma niin kamalaa. Ja kyseli multa että "onko tää sitä kalaa". No sitä mä ainakin tilasin, mutta mistäs meitsi tietää mikä niille on "kala" ;)
Tänään on töissä juhannuslounas. Oli kova miettiminen että meenkö syömään sinne salaatteja mutta nyt sitten tulin siihen tulokseen että menen, kerran sitä nyt juhannuslounasta...Ja siellä on jotain marinoituja vihanneksiakin...
Yleensä työpaikkaruokalan salaattivaihtoehdot on ollut tosi hyviä.

Lomaviikosta mulla ei ole mitään stressiä että lihoisin ja söisin ihan kauheesti.
Ehkä se johtuu siitä ettei me lähdetä mihinkään matkalle vaan mä oon ihan kotona ja mies on töissä ens viikon.
Voin rauhassa käydä kävelyllä ja syödä keittoa tai salaattia.

Tällä viikolla en ole käynyt lenkillä tai muutenkaan treenannut. Luultavasti en tule tekemään mitään koko loppuviikkonakaan :D
Monta tekosyytä tulis tähän mutten nyt viitsi selitellä.
Ja huomisesta alkaa sairasloma, josta en tiedä kuinka kauan se kestää tai mitä voin tehdä sen aikana, joten en voi kauheesti suunnittellakaan mitään.
Mutta en stressaa, kyllä se innostus sieltä taas jossain vaiheessa heräilee.

Oon hirveen ylpee itsestäni että olen saanut pidettyä tällä viikolla syömiseni kurissa ja oon laihtunut viikonlopun kiloja. Siis vaikka viimeksi sunnuntaina aattelin että "Äh, lopetan laihduttamisen ja alan taas mättään ihan huoletta."
Oon sentäs siis todellakin oppinut jotain!
Ainakin sen, että jos tuntuu siltä joskus ettei huvita niin sitten antaa vaan olla huvittamatta.
Sitten jatkaa vanhoja tapojaan silloin kun taas siltä tuntuu.
HYVÄ MINÄ :)

Positiivisin mielin siis.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Haha

Hahaa, eilen syöpöttelin niin että huhhuh. Menkat on kohta puoliin alkamassa joten oikeen päästin syöpöttelijän sisältäni valloilleen. Sitten vielä voivottelin kun ei ollut suklaata, jos olisi ollut, olisin varmasti syönyt koko levyn! :D
Tänä aamuna kävin vaa'alla, just for laughs, ja oli tullut monta kiloa painoa, mutta mitat on edelleen ihan loistavat :) Siis ne samat kuin viimekskin.
Mitäs kaikkee söinkään...
Itse leipomiani kaurakeksejä
popkornia
Tofuline jätskiä
pähkinöitä
ruisleipää
Itse leipomaani feta-kasvispiirakkaa
fetasalaattia
Varmana oli jotain muutakin, olen vaan nyt unohtanut...
Ainiin munakasta!

Lauantaina ei tullut syötyä kuin vähän ruisleipää ja munakasta ja sitten sellaista naksu-sekoitusta.
Sitten juotiin paljon alkoholia.
Viikonloppu oli kiva, annoin ihan itteni revetä just tarkoituksella.

Aattelin tossa pitää taukoa blogistani, kun jään lomalle...Täytyy katsoa nyt miten jaksan tänne tulla silloin kirjottelemaan.

Aah, keskiviikkona vika päivä :)

perjantai 17. kesäkuuta 2011

62,6

Nyt päästiin sinne 62 puolelle taas. Siellä on hyvä olla.
Eipä tavoite sitten osunut taaskaan kohdalle mutta jotenkin en osannut edes odottaa sitä nyt.
Ehkä olen siltä osin jo heittänyt toivon meneen, mutta hienoa että pysyn kuitenkin täällä 62 puolella.
Tämä on kiva puoli, tämä.
Eilen kävin tosiaan lenkillä ja söin terveellisesti salaatin, ison, ja jälkiuunileipää kotona. Se vohveli-episodi pitää nyt jättää taakse ja unohtaa.
Viikonloppuna lenkille, mutta jos sataa niin olen taas hukassa enkä tiä mitä teen :(
Ens viikolla pakko tsempata ja tehdä ees pitkästä aikaa syviä.
Laskennallisesti pitäisi jälleen kerran osua kuukautiset kohdille, äh, nekin on niin turhat mun elämässä, harmi kun niistä ei vielä tässä iässä pääse eroon.
Haittaa vaan tätä eloa.
No, mutta, ens viikolla olen sitten ma-ke töissä ja sitten alkaa LOMAAAAH!!!
Jee :)
Se alku osa siitä juhannuksen yli on osaksi myös sairas-/toipumislomaa, joten en tiedä kuinka paljon silloin voin liikkua mutta käyn nyt ainakin kävelemässä jos on aurinkoista. En mä kuitenkaan voi päiviäni viettää täysin seinien sisällä kun on kesä :)
Täytyy nyt kattoo että auttaako loma tällä kertaa laihtumaan vai lihonko taas kilon tai jotain.
En ole itseasiassa tällä kertaa edes miettinyt koko asiaa kun oon vaan odottanut niin innoissani lomaani.
Ehkä se on ihan tervettä näinkin välillä.
Tarviiko sitä painoa kokoajan miettiä.
Ja jos miettii niin että hienosti olen laihtunut kun olen sieltä yli 70 kg:sta tullut tänne lähelle 60kg:tä.
Oikeestaan oon yli 10kg laihtunut.
Se on hienoa sekin, vaikka silti on edelleen tuo 400g ylipainoa :D
LOL
Noniin, ensi viikolla jatkuu...

torstai 16. kesäkuuta 2011

Yhyy

Huomenna vaa'alle.
Nyt vähän jännittää koska oli aamulla ihan mieletön nälkä ja söin yhden banaanin, kaksi omenaa ja kaksi mukia vihreetä teetä.
Maha tuli tosi kipeeksi. Luulen että yhdistelmä kova nälkä + kaksi omenaa ei ollut hyvä idea.
Sitten kävin äsken syömässä töissä ja söin fetapiirakan palan, salaattia ja oi kyllä, vohvelia, mansikkahilloa ja vaniljavaahtoa. Että moro!
Mutta onneks en halunnukaan laihtua...
???!!!
Sit mä ihmettelen miksen laihdu kun syön jotain ihme vohvelia.
Toisaalta, tänään ei pitäisi sataa (nyt tietty heti kun meen ilmatieteenlaitoksen sivuille niin siellä luvataan sadetta!) niin menen ehdottomasti lenkille!
Olo on ollut laihanpuoleinen tällä viikolla vaihtelevasti. Yks päivä olin ihan turvonnut ja eilen taas oli illalla ihan laiha olo. Täytyy nyt katsoa miten tää maha tästä vohveliepisodista laskee huomiseen...
Voi, kumpa oppisin :(

Tää oli sarjassamme yhyy-postaus ;)

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Old times...good times...

Tein sitten sen...no, joko virheen tai oikean teon, mutta kaivoin vanhoja kuvia ittestäni esiin eilen.
Kyllä sieltä paljastui se totuus, jota olenkin tässä jonkin aikaa miettinyt että onko se näin.
Eli siis tää lihavuus faktum.
Mä oon ollut ihan...noh, omasta mielestäni laiha, vielä rippikuvissani 15v:nä. Muistan silloin kun mulla oli sellainen AIVAN IHANA hame jossa oli halkiot sivuilla, että yhdessä kuvassa kun näkyy reittä niin mä olin monta vuotta ihan "Yök mikä läski reisi, hyi!" mutta nyt kun katoin sitä niin se oli mun mielestä ihanan laiha :D
Eli 15v:nä oon painanut ainakin alle 60kg. Näin niistä kuvista päättelin.
Parista kuvasta huomasin hieman makkaroita vatsalla, eli en ole ollut oikeasti nykyisen laihuuskäsityksen mukaan laiha, mutta kuitenkin makkarat on pienemmät niissä kuvissa mitä nyt mun ruhossani, joten omasta mielestäni olin silloin laiha.
Sitten kun päästään kuviin josisa olen 16,17,18 vuotias niin totuus paljastuukin jo!
Yhdessä kuvassa olen kyllä niin hirveä läski että mua itteenikin oikein järkytti, en sentäs niin pahassa kunnossa ole nyt!
Eli jotain siinä välissä on tapahtunut (alkoholi??!!) että olen lihonut. Myös mietin sitä, että heti 18v:nä kun sain ajokortin, en enää liikkunut yhtään niin paljoa kuin ennen. Mutta ei se selitä 16v lihomistani.
Todennäköisesti kaikki se juominen viikonloppuisin on aiheuttanut sellaisen hirveän turpoamisen.
En ainakaan muista että mulla olisi silloin ollut mitään erityistä masennuskautta tai muuta että olisin vetänyt hirveetä mättöä samanlailla kuin nyt "vanhemmalla" iällä.

Jokatapauksessa siis sitten kun pääsen tuohon 62:een, joka tuntuu nyt taas vaihteeks niin kaukaiselta kuin vain voi olla, niin sitten haluan tavoitella jotain alle 60 painoa. Haluan näyttää kropaltani samalta kuin rippikuvassani, juu varmaan kuulostaa monesta tosi häiriintyneeltä, mutta tarkoitan lähinnä sitä nättiä, hoikkaa minää. Mä näytän siinä kuvassa "terveeltä". En mitenkään solakalta mutta en myöskään sellaiselta "turvonneelta" kuin sitten esim joissain 17-18v kuvissani joita on otettu jonkun kaverin luona juomassa o.O
Haluan että näytän siltä että olen normaalipainoinen. Nytkin varmasti näytän pienemmältä mitä aiemmin, niin kuin sain kuullakin lauantaina häissä, mutta tuskin näytän kuitenkaan hoikalta. Ainakin oma peilikuvani näyttää vielä siltä että olisi just joku muutama kilo karistettavaa.
Tää on selkeesti tää vaihe kun ulkonäkö hyppää tähän leikkiin mukaan. (En väitä etteikö se olisi ennenkin ollut mukana piiri-pieni-pyörii pelleilyssä mutta se ei ole esittänyt yhtä isoa roolia.)

Oli muuten myös hyvä huomata yhdestä kuvasta kavereideni tilannetta. Ja omia vääriä muistikuviani...
Muistan aina yhden tytön joka omissa muistikuvissani on aina ihan hirveän lihava, mutta nyt kun katsoin noita vanhoja kuvia niin ei hän ollut yhtään niin lihava kuin muistan!
Sitten taas toisaalta yksi parhaista ystävistäni, jonka aina muistan ihan hirveän laihana, olikin tuolloin meidän teinivuosina aika pullea jopa!
Tiedä sitten kuinka paljon "aika kultaa muistot" tai kuinka paljon vaikuttaa se mielentila jossa noita kuvia katselee...

Jokatapauksessa nyt täytyy miettiä tosiaan tätä omaa kroppaani uudelta kannalta.
Eilenkin sitten mietin itsekseni että olen ollut ainakin kuvien perusteella niin monta vuotta (kymmenen?!) tässä koossa etten yhtään ihmettele että olen jo tottunut läskeihini. Välillä yrittänyt tehdä jotain niille mutta kuitenkaan loppupeleissä pääsemättä niistä eroon. On aika alkaa ajattelemaan ettei nämä kilot vaan käy. Ei se käy. Haluan pienemmäksi ja sillä selvä.
Toisaalta mietin eilen myös sitäkin, että olen jollain tapaa ihan iloinen että "I've got all the time in the world". Eli vaikka tämän yhdenkin kilon laihtumiseen on mennyt kuukausia niin silti on jotenkin kiva tietää ettei mulla ole jotain hirveetä kiirettä laihtua. Mulla on kuitenkin koko loppuelämä aikaa.
Josta muuten tulikin mieleeni, että mun pitäisi joku päivä mennä terkalle ihan huvikseni mitatuttamaan pituuteni. Kun kävi tossa yks kerta niin että juttelin yhden tytön kanssa, joka sanoi olevansa 157cm. Mä taas sanoin olevani 158. Sitten kuitenkin ku laitettiin selät vastakkain niin meistäkin, sekä ulkopuolisista "todistajista :D" näytti siltä että tuo toinen tyttö olisi minua pidempi.
Eli kumman pituustieto on väärässä??
Haluan mennä tarkastuttamaan tämän asian, koska se vaivaa mua.

Tällä viikolla ei lenkkeilyä, eikä treeniä, koska on satanut ja sisätreeni ei huvita! MUTTA silti olen pyöräillyt työmatkat, vaikka sataa o.O Eli jotain sentäs. Eilen tuli joku ihan hirveä syömiskohtaus ja mättäsin itse leipomiani kaurakeksejä 5. En tiedä mistä ihmeestä sekin tuli. Sitten turposin ja oli inhottava olo.
Luulen että se johtuu väsymyksestä. Olen ollut tällä viikolla jostain syystä yliväsynyt ja huomasin tossa, oisko ollut eilen vai toissapäivänä että silloin tulee syötyä jotain pientä pitkin päivää töissäkin!
Joku verensokeri juttu sen täytyy olla...
Sitä sattuu varmaan kaikille :)

tiistai 14. kesäkuuta 2011

progress....

Hah-haa!
Mulla on jalassani housut, jotka mulla on ollut tosi kauan ja on aina ollut tiukat. Jo silloin kun ostin nää ja olin sovittamassa, päivittelin myyjälle kun on aika tiukat. Hän yritti - tottakai! - vakuutella että kyllä ne käytössä sitten löystyy (AS IF! Nää ei ole tippaakaan joustavaa kangasta).
Nyt tosiaan kun on ollut, no ainakin eilen oli, tosi "laiha olo" niin laitoin nää tänä aamuna jalkaani, eikä edes tarttenut vetää mahaa sisään, eikä puristanu yhtään eikä mitään :O
IHAN HUIPPUA!
Ja nyt kävin syömässä, okei, vähän maha tottakai turposi, muttei nää vieläkään kiristä!
JEE!
Ja vielä siis talvella nää oli kireät.

Nyt on hyvä. Hyvä fiilis. Hyvä tsemppi!

Eilen en tietenkään, no duh!! käynyt lenkillä tai treenannut.
Satoi niin paljon kun pyöräilin kotiin, että olin ihan litimärkä nahkaan asti ja ihan jäässä. (Hassua viime viikon jälkeen että oli kylmä)
Kävin sitten vaan heti suihkussa kun pääsin kotiin.
Tänään luultavasti sama homma koska tuolla ilmeisesti edelleenkin sataa.
Pitäisi kyllä oikeesti tehdä vähän lihaskuntoakin kun siitä on niin pitkä aika kun sitä olen tehnyt, mutta se vaan just nyt on tylsempää kuin mikään.

Oli kyllä eilen hetkellisesti makeanhimo. Mietin popkornia, jota oisin voinut tehdä, tai sitten mulla on pakastimessa sitä Tofuline-jätskiä. Se oli taas hassu huomata jossain vaiheessa kuinka se himo kuitenkin meni ohi ittekseen kun vaan mietti niitä eikä tehnyt asialle mitään :D

Sattui muuten jossain Kiloklubissa silmääni eilen mielenkiintoinen ja silmiä avaava kirjoitus siitä, kuinka välillä voi olla nälkä muttei tee mieli mitään.
keskustelu
Olen huomannut kyseisen tavan itsessäni lähiaikoina ja olen ihmetellyt sitä kovasti "vanhana syöppönä". Välillä voi siis oikeesti vatsa kurnia muttei tee mieli edes mitään herkkuja, saati ihan jotain tavallista ruokaa. Ei siis yhtään mitään. Toisaalta välillä on myös sellainen omituinen kahtia jaettu olo että tekis toisaalta mieli mässäillä vaikka pitsaa tai jotain rasvaista mutta sitten toisaalta ei kyllä tee mitään mieli enkä osaa yhtään päättää millä herkuttelisin jos herkuttelisin kun mitkään mieleen tulevat herkut ei kelpaa o.O
Syynä siis ilmeisesti se, niin kuin tämän nyt ymmärsin, että tämä on ihan tavallista esim laihduttajilla mutta etenkin ihmisillä jotka alkavat oppimaan terveitä ruokailutottumuksia ja eivät ole siihen ennen tottuneet. Kun keho ja mieli alkaa tottumaan tavalliseen, ihan terveelliseen ruokaan kokoaikaisen mässäilyn sijaan, välillä vaan ei tee mieli yhtään mitään. On tottunut näkemään, kokemaan ja ajattelemaan ruuan tietyllä tavalla (ja syömisen) ja sitten kun se onkin "yhtäkkiä" ihan vaan osa tavallisia jokapäiväisiä arkitoimintoja ja siihen ei liity esim mitään tiettyä tunnetta, niin se onkin yllättäen "tylsää".

Eli toisinsanoen meikän terveelliset elämäntavat tuottaa siis tulosta :D
Mutta osoittaa sen vaan tällaisella todella kieroutuneella tavalla...

Muistan sen yhden lauantain tässä keväällä kun mies ei ollut kotona ja yhtäkkiä keksin että hei! meikäläinenhän hakee/tilaa jotain mättöä himaan :D Sitten alan käymään niitä ravintoloiden lehtisiä läpi mitä meillä on kotona ja mikään niistä ei "iskenyt". Sitten mietin kaikki paikat lähistöllä mitä on, että jos menisin ihan kävellen hakemaan jotain. Sitten mietin että jos kävisin ostamassa kaupasta jotain. Lopuksi päädyin yhteen pitseriaan jossa en ole vielä käynyt, että kokeilen millainen se on. Kävelin ovelle ja käännyin takaisin kotiin. Ei tehnytkään mieli. Lopuksi kävin hakemassa huoltsikalta Ristorante pitsan muttei se kyllä hymyssäsuin alas mennyt.
Välillä sama juttu suklaan/muun makean kanssa. Mietin pitkään kaupassa karkkihyllyllä mitä haluaisin, mutta mikään ei innosta eikä mitään sitten yhtäkkiä muka teekään mieli, jolloin yleensä alan pähkäilemään että tekiköhän mun mieli oikeasti suolaista vai makeaa. Sitten kun alan miettimään että no, jos leivon itse jotain, vaikka mokkapaloja, jotka ennen oli aikalailla taattu herkku, niin sekään ei kiinnosta yhtään eikä tunnu vaivan väärtiltä leipoa pellillistä ja sitten syödä vain yhden palan :D
On se vaan niin KÄSITTÄMÄTÖNTÄ millaisista asioista itselleen saa ongelman kun haluaa :D

Mä oikeesti pitkästä aikaa jopa odotan että perjantai tulis nopeeta niin voisin punnita itseni. Odotan perjantaita tietty muistakin syistä, mutta suurin syy on punnitseminen.
Jotenkin on taas, vaihteeks, tosi hyvä tsemppi :)

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Huh-hah!!

Kävipä niinkin huvittavasti että hetkellisesti vaaka näytti lauantaiaamuna 59. jotain kg!!
:D
Meikä oli niin ihmeissäni kyseisestä luvusta etten tajunnut onko se paljon vai vähän, vaan reaktio oli lähinnä "Mikä toi tollanen on?!"
Sitten kuitenkin otin vaa'an ja siirsin sen ja luku oli 62.4kg. Joka on nätti numero kuitenkin sekin, mutta toi 59 oli aika huippu :D Oli ilmeisesti hieman kallellaan toi vaaka tai jotain.
Se piristi kuitenkin viikonlopun ihan täysin.

Sitten oltiin häissä lauantaina ja siellä tosi moni tyttö kehu kuinka olen laihtunut :) Niinpäs olenkin! Sillä:

Menin sitten paniikissa ostamaan perjantaina töiden jälkeen jotain mekkoa/paitaa häihin ja löysin just "munlaisen" paidan Seppälästä ja HAHAA!!! Kokoa 36!!!
Uu-uuu!
Ihan huippua.
Kuten todettu, motivaatio on täällä takataskussa kokoajan.

Lauantaiaamuna kävin lenkillä ennen häihin lähtöö, oli sen verran kuuma jo silloin, joku 26, joten kävelin suurimman osan matkasta.
Nyt pitää sitten taas kattella, tänään on luvattu sadetta alkavaksi tossa iltapäivällä, niin luultavasti tänään on sisätreenipäivä. Ei, ei, ei kyllä huvittas sellanen yhtään, mutta katotaan mikä fiilis kotona sitten.

Ja joo, siellä häissä piti muka mättää mahantäydeltä herkkuja muttenhän mä syönyt ku ihan vähän vaan koko päivänä. Ei oikeesti vaan tullut syötyä paljoa ja sitten loppuillasta oli niin tuhannen tuubassa ettei tajunnu ees koko asiaa. Mutta 2xmuffini kyllä söin ja yksi pienen pieni pala kakkua. Eli siis oikeesti tosi vähän.
Juu, no sitten sitä alkoholia tietty tuli käytettyä monenkin ihmisen edestä :D

Ens viikolla alkaa loma, sitä mä tässä nyt eniten odotan. Ärsyttävää kun on tää pitkä viikko, täydet 5 päivää pitää istua töissä, mutta kyllä se sitten makoisalta tuntuu ens viikolla. Ens viikolla on ma-ke töissä, niin sen kyllä kestää helposti :)

Lomalla sitten paljon relax meininkiä, sitten aattelin mennä ittekseni joku päivä piknikille ja sitten mennään matkalle itä-suomeen yhes vaihees ja sitten oli jotain muutakin...Sitten joku päivä aion tehdä niinkin jännän asian kuin pestä lattiat. Ikkunanpesusta en ole vielä päättänyt että mitä niiden kans tekis...

Energiaa on ja motivaatiota on ja kyllä tää tästä kun vaan annan itselleni rauhassa aikaa.
En jaksa odottaa ihanaa 62 lukua vaa'alla :) vitsi kun on kyllä kestänyt kauan että se näkyis...

perjantai 10. kesäkuuta 2011

blah blah

olen siis lihonut. Nyt 63 kg. Vaikka olen sinnitellyt oikein viimeistä päivää. Does not make sense to me!
Mutta mittasin nopsaan aamulla ja vy oli 77! Ly:n unohdin ihan täysin kun innostuin tosta niin paljon :)
Päätin että tän kuun lopussa otan uudet mitat.
Nyt yritän siis jatkaa tätä samaa vaikka paino ei suostukaan enää yhteistyöhön. No, jos kerran pienenen kuitenkin, niin en tiedä onko sillä NIIN suurta merkitystä.
Haluisin kuitenkin sen tatskan joskus tässä...


Oli siis se lunssa, joka nyt meni ohi.
Olen käynyt lenkillä tällä viikolla 2 kertaa.
Tossa toissapäivänä on ihan hyvä ettei tullu lämpöhalvausta ku ulkona olikin auringossa meidän mittarin mukaan +35 :D
Tänään aattelin kans mennä lenkille, mutta kattoo nyt että oikeesti onko se ihan fiksua.
IHANAA kun on kesä ja kuuma! Rakastan!
Olen syönyt fiksusti. Seurannut mitä syön.
Huomenna repee taas meininki kun on parhaan ystävän häät :) Mutta sen sallin itselleni.
Ens viikolla jos oikeesti sataa koko viikko niin pitää taas jumppailla sisällä. Se on kyllä ihan HIRMU tylsää :(

Lenkkeilycaprien/shortsien metsästys käynnissä, joissa ois tasku/t ipodille! Ette usko kuinka vaikee löytää.
Mulla on yhet Niken pökät, pitkälahkeiset, niin yritän ehkä etsiä samat lyhyt lahkeisina.
Nyt oon hölkkäilly soitin kädessä, eli mahd ärsyttävin tapa lenkkeillä. Mutta mullon pakko olla musaa, en muuten oikeen innostu...

Sama motivaatio kuin ennenkin!
Kyllä tää tästä. Paino vaan ei oo mun ystäväni, mutta ainakin mittanauha on :)

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Kesäflunssa! Jee. Tottakai. Ja oikeen sellainen todella paha. Tänä aamuna oli vaikeeta pyöräillä töihin kun ei pystynyt hengittään nenän kautta ja köhin limaa kokoajan :D
Mä vaan toivon ja odottelen että tää tästä menisi ittekseen pois.
En tiedä pitäisikö mennä tänään lenkille vai ei. Toisaalta olen niin rättiväsynyt tän flunssan takia etten töissäkään jaksaisi olla.
No, katson sitten kotona.
Suklaasta:
Tossa selailin mun herkkukalenteria ja viimeksi olen suklaata syönyt töissä viikko sitten kolme palaa ja myöskin suklaamoussen. Sitä ennen viikko niin söin 5 palaa tummaa suklaata ja siitä viikko niin söin Marabouta. Että aika hyvin näin niin kuin suklaa-addiktille. Voisi ehkä jo harkita että olisin päässyt addiktiostani yli, mutta tosiaan katson sitten vuoden lopussa että mikä on saldo koko vuodelle. Jos homma repeää käsiin juuri joulun alla niin en ole kyllä oppinut yhtään mitään :D
En voi kyllä sanoa että olisin täysin jättänyt vieläkään maitosuklaata mutta kyllä tämä on jo niin hyvin verrattuna siihen mitä olen joskus syönyt, että kyllä periaatteessa niinkin voisi sanoa...

Sipsiä olen syönyt silleen noin suurinpiirtein kolmen viikon välein, mikä on ihan okei, mutta parempaankin pystyisin elikkä siis että söisin kerran kuussa ehkä. Siinä on siis selkeästi vielä haaste, pitää miettiä että miten sen voittaisin. Siinä on se suolainen jota kaipaan, sipsissä on suola ja rasva kohdillaan.
Ne on asioita joita kroppa ei kyllä tarvitse.
Ja aiheuttavat turvoitusta ja nestekertymiä ja silmäpussit ja muutenkin tukehtuneen olon.
Mutta itse olen kuoppani kaivanut, joten itse täältä on noustava ylös eli opittava pois vanhoista huonoista tavoista.
Pystyn siihen. Pystyn siihen. Pystyn siihen.
Aattelin että voisi olla kiva joku kerta käydä kokeilemassa jossain joogatunnilla että millaista se on. Se on vielä ajatustasolla, mutta kuitenkin olisi kiva kokeilla jotain uutta.
Voi kunpa nuha vaan lähtisi pois...

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Hyvin menee täällä päässä :)
Oon syönyt vähän ja paino laskenut.
Tuli viikonloppuna syötyä tosi vähän, mutta juotua sitäkin enemmän.
Sipsiä kyllä söin taas, mutta eipä tuo haitanne :)
Tänään tahtoo taas lenkille :)
Taisin käydä aika monena päivänä viime viikolla lenkillä ja nyt ois tarkoitus taas tällä viikolla kun kerran helteitä luvassa :)
Pelkkää hymiötä koko teksti.
Nyt kyllä on sellainen tsemppi että jumankauta tuo paino alas ja nyt!
Mulle on ihan sama miten se nyt laskee kunhan laskee.
Sit pääsen vihdoinkin sen tatuoinnin hankkiin ja eteenpäin muutenkin elämässä.
Lenkkeily on ihanaa. Varsinkin perjantaina oli ihana lenkkeillä aamulla aikaisin auringossa kun muut oli töissä tai työmatkalla ja aurinko porotti :)
Nyt tää kuukausi mennään näin ja sitten mulla onkin loma jolloin olisi tarkoitus lenkkeillä ainakin melkein joka päivä.
Nukuin jonku noin 11 tuntia viime yönä. Ihana olo. Vähän nuutunut mutta onnellinen. Nukkuminen on ihan parasta. Varsinkin tälleen kesällä kun on viileä makkari ja hieman hämärää että periaatteessa näkee tosi hyvin vaikka on verhot kiinni mutta on kuitenkin vähän hämärä.
Ai niin söin mää muuten perjantaina jätskiannoksenkin. Vitsit, ei ole kyllä tullut vuosiin syötyä jätskiannosta. Se oli kyllä todella hyvää.
Ensi viikonloppuna herkutellaan kun on kaverin häät :) Mutta sitä odotellessa ei herkutellakaan yhtään :P
Täytyypä muuten joku päivä tsekata koska on viimeksi tullut syötyä suklaata. Tais olla kaksi viikkoa sitten.
Ei ole kyllä kovasti tehnyt mieli. Vois jopa ehkä antaa itselleen tittelin: Addiktion voittanut :)
Ehkä kuitenkin katon vuoden lopussa "saldon". Yleensä tuppaa tuo syksy tökkimään menoa sen verran...
Mutta nyt on kesätsemppi! Hyvä minä!!!

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

thinspis inspis

Poikkeuksellisesti "suomenkielinen" otsikko, vaikka eihän tuo mitään suomeakaan kyllä ole...

Jooooooka tapauksessa:
Tän viikon plääni ollut syödä oikeesti määrällisesti iiiihan hirveen vähän. Ja juoda teetä jos on nälkä tms.
ON TOIMINUT!
Turvotus laskenut ja eilen varsinkin oli illalla tosi megahyvä olo :) HAPPY!
Nyt oon taas lomalla ensi maanantaihin asti, kunhan tänään pääsen täältä lähteen ;)
Eli tarkoituksena jatkaa viikonlopun yli samaa vähäistä syömistä ja käydä lenkillä ja mahdollisesti tehdä joku päivä treeniä.

("Valitettavasti" joudun taas juomaan, mutta en anna sen haitata. Sitäpaitsi tulen "joutumaan" juomaan vielä useesti tänä kesänä, joten ainoa mitä "voin" tehdä on pitää syömiset kurissa.)

Nyt on hyvä fiilis koska tein tän niin kuin tein. Viime viikon painon päivitin nyt tonne taulukkoon....KAUHEETA! Mut tällä viikolla sen on paras olla alempi tai muuten mä alan pitään itteeni nälässä. Tai jotain vastaavaa.
Nyt laihdutaan ja loppuu....
NYT loppuu tämmönen lässytys!