Aurinko paistaa = Tänään lenkille prkl!

Äääh, olen lihonut. Näin se kostautuu kun ei jaksa eikä huvita.
Ajattelin tässä että yrittäisin vielä ja sitten luovutan kun menee vähän maku.
Jos mulle on yhden kilon kanssa näin vaikeaa niin ihan sama.
Tai ainakin tänään on tällainen fiilis.
Tällä viikolla kolmipäiväinen työviikko että jotain positiivista sentäs :)

Eilen pohdiskelin pitkään että mikäköhän on kun ei ole tällä viikolla oikein ollut sellainen ihanan pirteä olo. Sitten kun menin kotiin niin heti suutuin avokilleni tietämättäni yhtään miksi. En sitä kuitenkaan hänelle paljastanut, vaan moikkasin iloisesti ja istuskelin hetken aikaa hengitellen keittiössä.
Että mikä ihme nyt mättää.
Sitten kävin laskemassa päiviä ja sieltähän se vastaus paljastui. Että PMShän se.
Avokki yhessä vaiheessa ihmettelikin että miksi noin yrmeä ilme ja sitten kun selitin niin se oli ihan ok.
Kyllä se on ihme juttu nuo hormoonit kun tänäkin aamuna kun tulin töihin niin oli niin kuin ois ollu joku mieletön kepakko hanurissa. Mutta sekin on nyt hiljalleen lievittynyt kun oon saanut tosiaan ihan itsekseni olla rauhassa.
Ehkä kaikista ärsyttävintä on kun on joku kokoajan kyselemässä jotain tai muuten vaan häiritsemässä.
Hassua vaan, että ei ole ollut sellaista mieletöntä makeanhimoa, mitä normaalisti on juuri ennen menkkoja.
No, mutta urheilu on jäänyt vain työmatkojen pyöräilyyn tällä viikolla.
Niin nopeasti tää aika menee...
No, olen kyllä syönyt ihan yber-terveellisesti tällä viikolla. Eilen oli pinaattikeittoa! MMM se on ehkä mun lempparia :)

Seuraavan kerran tulen tänne päivittelemään ensi viikolla, koska on menoa nyt sitten huomisesta lähtien.

Mikäköhän tossa kuvassa on kun ei tee mieli syödä leipää enää ikinä kun ton näkee....

Empä urheillut eilen ollenkaa. Lälllälläälläää...En kyllä tiedä kelle lällätän, koska omathan ne on läskini.
Eilen olis vielä aurinko paistellutkin illalla, mutta ei vaan innostanut.
Ajattelin tossa että joku päivä voisin kaivella vanhoja kuvia itsestäni ja yrittää selvittää minkä painoinen olen joskus teininä ollut. Vaikeaa tietää, kun ei tiedä...Tai siis jos niistä kuvista pystyisi arvioimaan noin niin ku suurinpiirtein.
Aattelin muuten ihan tosissani tässä että tää muutaman vuoden tavoite painonpudotukseen olisi ihan järkeenkäypä. Siis oikeesti.
Jotenkin vaan uskon siihen että jos mää nyt muutaman vuoden jatkan näitä samoja elämäntapoja niin sitten ne todellakin tulee tavoiksi ja on helpompi laihtua. Mä oon muuttanut niin paljon asioita elämässäni tässä lähiaikoina että nopea laihtuminen ei ole mahdollista. No hahhaa, me kaikki tiedetään myöskin että "nopea" painonpudotus ei ole mulle mahdollista muistakaan syistä.
Jokatapauksessa oon jo päättänyt että joskus syksyllä käyn ostamassa sellaisen viiden vuoden kalenterin, jossa on aina yhdellä sivulla yksi ja sama päivä mutta viiden vuoden mukaan, joten otan sen käyttöön ensi vuoden alusta ja voin siitä seurata viisi vuotta edistymistäni.
En tiedä kuinka hulluna ihmiset pitää mua että suunnittelen asioita näin pitkälle, mutta se tuntuu mulle ehkäpä paljon luonnollisemmalta kuin se että miettisin että ensi viikolla pitäisi painaa tietty määrä.

Sitten muuten on pakko avautua päärynävartaloista hetkeksi.
En tiedä mikä mulla on, mutta mun kauneusihanteelleni kaikistä yököttävin vartalo on päärynä. En kestä mustien naisten läskejä/treenattuja reisiä ja isoja ilmapallo perseitä.
Yöööök..
TIEDÄN että omenavartalo on terveydellisestä näkökulmasta kaikista pahin, koska rasva kasaantuu keskivartaloon, mutta silmälle mun mielestä kamalin on kun on isot reidet ja takamus.
Ja sori vaan kaikki Tyra fanit, mutta kyllä munkin mielestä noi reidet on aivan järkyt...

About goals and stuff

Siis pitäisi varmaan muuttaa tuo tavoite 62.2 niin, että painan sen verran joskus kolmen vuoden päästä.
Olen iloinen että olen pysynyt tässä painossa aika hyvin.
Ja että verenpaine on laskenut.
Ja että muutenkin menee ihan hyvin.
Mutta ihmettelen kuinka jotkut muka laihtuu 500g viikossa...Ei vaan käsitä.
Tietty se kaloreiden laskeminen auttaisi tässä tilanteessa varmasti.
Mä muuten vihaan että just ku aattelen että lähdenpä tänään lenkille, niin onkin luvattu kaatosadetta. Jopa sellaista, että kastun siis ihan täysin kun nousen töissä pyörän selkään. Äsh, ihan sama.
Hyvät fiilikset on kyllä siis noin niin ku jos aattelee kuinka paljon oon saavuttanut.
Siis verrattuna johonkin pari vuotta sitten olleeseen tilanteeseen, niin liikun tosi kivasti ja syön sata kertaa terveellisemmin.
Mä tässä vaan sitä naureskelen että joskus sillon lomani aikaan aattelin oikeesti että voisin saavuttaa tavoitteeni tän kuun lopussa.
Silloin ennen lomaa kyllä olinkin 62.3. Oi niitä aikoja :D
Epäilempä suuresti että saavutan tavoitteni tän kuun lopussa kun aikaa on viikko. Ja mikä viikko onkaan edessä. Paljon pakollista menoa, kivaa sellaista kylläkin, mutta alkoholin täyteistä.
Eilen söin popkornia ja jätskiä, Tofulinee, ja mietin siinä samalla että "Ihan sama, en mä kuitenkaan viikolla herkuttele."
MIKÄ ON IHAN TOTTA :O
En väitä, että olisin vielä ihan täysin 100% saavuttanut "Herkuttelen vain viikonloppuisin" -tavoitteeni, mutta sanotaan nyt näin että melkein. Ja että sen verran tuo makeanhimo lakannut vaivaamasta että se lähinnä vaivaa kuukautisten aikaan ja sitten kun on krapula.
Siksipä tuo alkoholi onkin hieman ongelmallinen ystävä, kun se aiheuttaa sen jälki-tilan. Nyt vaan järjestin itselleni asiat sopivasti niin, että kun söin ne popkornit ja jätskit pois kaapista eilen, niin ei ole ensi viikonloppuna mitä herkutella, että hahhah :D
Ja lauantaina on niin iso juhla, että siellä on kaikkia herlkkuja, niin se riittää mulle tän viikon herkutteluiksi. Näin oon päättänyt ;)
Tänä viikonloppuna join perjantaina ja lauantaina. Syömiset pidin kurissa ja tosi minimissä, paitsi sitten eilen nuo edellä mainitut mässyt.
Ja viime viikolla liikuin ihan kivasti, perjantaina kävin lenkillä ja torstaina treenasin.
Oon yrittänyt kiinnittää viime viikolla enemmän huomiota syömisiini. Siis juurikin tuohon mässäilyyn ja siihen että kuinka paljon syön hiilareita ja kuinka paljon proteiinia yms.
On ollut yllättävä huomata kuinka vähällä määrällä ruokaa oikeesti loppujen lopuksi pärjään.
Aina jotenkin ollut huolissaan että "onkohan nyt mitään mitä syödä?!" vaikka oikeasti ei olisi ees tarvinnut miettiä koko asiaa kun ei ole nälkä, eikä se välttämättä tuukaan.

Vyötäröäni en ole lähiaikoina mitannut, mutta siitäkin huomaan että kun olen juuri syönyt, vyötärö saattaa venyä ihan hirveän isoksi ja sitten välillä voi olla todella kapea vyötärö.
Se on omituista kuinka paljon se heittelee.
Löysin muuten myös kuvia mistä kohtaa vyötärö mitataan. Ei se ole kaikilla se "vähän navan yläpuolella", vaan se on se kapein kohta. Sen löytää parhaiten kun taivuttaa kroppaansa sivulle, niin vyötärö on siinä, missä kohtaa kroppa taittuu. Siihen sitten mittanauha ja siitä mitataan.

Calm down..

En tainnutkaan aikaisemmin täällä mainita että verenpaineeni on laskenut ihanne/ jops LOISTAVIIN arvoihin!!
Woohooo! :)
Verenpaine oli se ensimmäinen terveyden kannalta huolenaihe kun aloin miettimään laihduttamista. Useampikin terkka/lääkäri katsoi mua todella järkyttyneenä kun näki arvot ja oli usein puhetta myös mahdollisesti lääkityksen aloittamisesta.
MUTTA alas!
Nyt onkin oikein LOISTAVAT arvot! Oltiin kummatkin ihan äimänkäkena terkan kans ku kävin vähän aika sitten mittauttamassa. Koska ne on ollut tosiaan kauan hirveen korkeat ja edelliskerralla oli arvot ihan silleen ok vuoden alussa. Ja nyt oliki LOISTAVAT :)
Mutta kyllä tän on pakko olla tulosta liikkumisesta ja terveellisistä elämtavoista ja syömisestä!
Ei voi olla mitään muuta :)
Ja meikähän on hangon keksinä täällä...

Keksistä tuli mieleen että eilen teki hetken aikaa mieli herkutella mutta sitten vaan rauhottelin itteeni vähän aikaa niin se meni ohi ja sitten illemmalla muistelin että onpa hassua ku yhes vaihees teki mieli jotain suklaata tms. mutta kuinka helposti sen sitten unohtikaan o.O
Eilen en onneksi mennyt lenkille tai tehnyt muutenkaan mitään koska mulla ollikin illalla hieman lämpö koholla ja oli mulla kyllä sellainen aika nuutunut olokin, etten ihan vedossa ollut.
Nyt tänään tuntuu ihan ok, joten aattelin mitata kuumeen heti kun meen kotiin ja sit katon että mitä teen.
Eilen vaan join teetä paljon ja katsoin telkkaa ja luin kirjaa. Eli ei mitään aktiivista :)
Mutta parempi niin kuin että oisin nyt kipeempi.

Syömiset on mennyt lähiaikoina todella onnistuneesti!
Nyt tällä viikolla oon tehnyt niin, että oon syönyt töissä kasvisaterian, jotka on ollut ihan laadukkaita, ja sitten kotona oon tehny munakkaan. Sillä on pärjännyt ihan hyvin, jopa tullut välillä todella täyteen :)
Mikä on hyvä asia.
Niin joo ja raejuustoo oon syöny niin kuin mielipuoli. Ja leipäjuustookin.

Just muuten eilen mietin kun mulla on ollut ideana lopettaa maitotuotteiden käyttö, että kuinka vaikeaa varmaan juuston poisjättäminen olisi, kun sitä mä vedän ihan hirveet määrät.
Mutta sitten mietin kuinka vähän kaikkia muita maitotuotteita käytän, niin juusto taitaa periaatteessa olla ainoa maitotuote tällä hetkellä o.O
Eli ehkä mun ei tartte juustoa jättää pois, jos pidän tän suhteen näin että se on ainoa maitotuote. Siis yleisesti arkipäivinä, unohdetaan kaikki "joskus voin syödä kakkua jonka valmistukseen on käytetty kermaa.."
Soijajugurttia syön ja sitten tosiaan ruokia joiden tekemiseen joku toinen on voinut käyttää maitoa.
Niin ja kyllä mä voita käytän ihan normaalisti edelleen.
Mutta esimerkiksi kermaa en ole tosiaan käyttänyt...en muista koska viimeksi. Mutta en oikeen tietäiskään miten hyvää tulis soijan kanssa jostain kastikkeesta. Vähän epäilyttää mutta kait sitä joskus vois kokeilla...Ei vaan ole tullut mieleen tässä...ikinä...

Kananmuna nyt ainakin toistaiseksi jääköön ainoaksi eläimeksi jota syön. Hassua, ei tuu useinkaan mietittyä että kananmuna on pienen tipun alku. Vähän niin kuin söis sikiötä.
Just mitkä jutut taas...

Noniin, huomenna pitäisi ilmeisesti punnita itsensä. Saa nähdä onko mitään tapahtunut vai onko tän laiskottelun, eli lievän kipeyden, takia paino jopa noussut :(

Paljonkohan pitäisi treenata ENEMMÄN kuin treenaan nyt, jotta saavuttaisi kuvan masun...Jaa-a varmaan ainaki tuplasti :P

Like a cold but not exactly...

Ois niin ku ois kipee muttei tiiä että oisko :S ????
Heräsin aamulla kurkku tosi kipeenä, nyt päivän aikana se on lievittynyt, mutta nyt ois olevinaan pää kipeä.
En siis yhtään tiedä lenkillekö vaiko eikö. Treenatako vaiko eikö. Että ookkona kipeenä vaiko ekkönä...
Mä oon tosi huono näissä kun en ikinä halua pahentaa kipeyttäni mutta sitten toisaalta ärsyttää olla tekemättä kuitenkaan mitään jos se ei olekaan mitään.
Taas kärpäsestä härkänen...
Täytyy katsoa sitten kun pääsen kotiin, jos vaikka mittaisi kuumeen.
Voisi vaikka joogata jossei muuta.
Muuten on fiilikset ihan niinku ilvekset...
On sellainen "laiha olo" ja muutenkin hyvä mieli ja eilen aattelin että nyt jumankauti tällä viikolla laihdun.
Että motivaatio on edelleen mun mukana.
Ai nii!! En ole ripittäytynyt!! IIKK!!
Eli sunnuntaina söin puolikkaan Maraboun suklaalevyn. Kun avokki toi ja iski kouraan, en edes miettinyt vaan ahmin onnessani :) Mutta muutenhan kalorit pysy kohtuudessa, joten mitään ybermättöä ei sattunut, mutta siis vaan se että söin maitosuklaata on ripittäytymisen arvoinen asia.
Mutta aattelinkin että kun kerran olen pääsääntöisesti lopettanut maitosuklaan syönnin ja se on mennyt mulla TOSI hyvin, voin ihan hyvin joskus antaa itselleni luvan syödä sitä. Vaikka kerran kuussa tai jotain. Musta se on ihan normaali suhtautuminen maitosuklaaseen vrt. mun addiktionomainen "pakko saada lisää tai kuolen" -suhtautumiseni :D
...Ehkä mä meen tänään lenkille ja katon et jos huomenna on kipee olo, niin sitten huomenna pidän lepopäivän...

Oispa kesä :C

Taaskaan en saa laittaa kuvaa...mitäköhän mä teen väärin...

You asked for it...you got it...Toyota

Otsikko ei liity aiheeseen :D
Eipä toiminut meidän bloggerimme viime perjantaina niin jäi päivitys välistä.
Olen ollut poikkeuksellisen energisellä tuulella! Viime viikolla kävin KOLMENA PÄIVÄNÄ PUTKEEN lenkillä!! Okei, niin kuin totesinkin aiemmin, sää vaikuttaa paljon. Aurinko paistoi eikä paljon tuullut niin oli ihana kesäinen ilma hikoilulle :)
Sit treenasin kaks kertaa.
Lauantaina kävin lenkillä JA treenasin :)
Eilen tein yläkroppatreeniä miekkosen painoilla mutta en vaan saanut viiden kilon painoa ylös toisen toiston jälkeen niin piti pienentää painoja. Nyt ei sitten tunnu missään ja on sellainen olo niin kuin en olisi treenannut. Eli vaatii tuo painojen koon arviointi multa vielä hieman testailua ja totuttelua.
Kyl se tästä, kyl se tästä...
Viime perjantaina punnitsin itseni ja tulos oli 62.6 kg eli aika hyvin siihen nähden miten se edellinen viikko meni. Nyt olisi toive olla perjantaina takaisin 62.3 kg:ssä mikä oli se kaunis luku ennen lomaani :)
Siitä ei olisi sitten pitkä matka tavoitteeseen enää XD
Mittailin muuten kanssa...yks päivä...ja oon pienentynyt :) JEEEEEEEEE!
Olisko sentti lähtenyt vyötäröltä. Mutta "viralliset" mitat otan kun vaaka näyttää 62.2.
Mutta välillä katon ihan kiinnostuksesta että mitkä on mitat että onko mistään mitään hyötyä ja vastaushan on siis kyllä!!! :)
Kylläpäs mä oon taas hyvällä tuulella.
En muuten muista oonko puhunut aiemmin siitä, että sitten kun pääsen normaalipainoon niin sillä painon putoamisella ei ole niin väliä mutta senttien lähteminen on tärkeempää. Koska tosiaan oon huomannut kuinka paino voi jumittaa vaikka kuinka mutta sentit lähtee, niin se ois tooooosi kiva :) Toisaalta kyllä mulla menee nää aika lailla käsikädessä että sellaisina päivinä kun on painoakin vähän enemmän niin on kyllä myös turvotusta. Mutta kuitennii....

Niin ja sitten tähän hauskaan uutiseen XD Mä nauran jo nyt...
Kävin siis yks päivä viime viikolla lenkillä. Siis hikinen minä tuolla hölkyn kölkyn... Ja KYLLÄ, sellainen teinipoika läpsäyttää mua pyllylle XD
Ensin olin ihan että Mitä V*TTUA??!! Sitten tajuan että eikä, I have hot ass!! :D
Se ajo sellaisessa pienessä alamäessä pyörällä mun ohi, sillä oli isot hopparihousut ja lippis silmillä, ja sit se vaan läimäytti mun pyllyä ja jatkoi matkaansa kääntymättä tai mitään.
Ja juu, nyt tulee tää ikäkriisi, se oli mua joku 10 vuotta nuorempi XD

Eli siis ei voi todeta muuta kuin että I've still got it XD

Tästä taas uuteen viikkoon uudella puhdilla!

Kuva muistuttakoon meitä kaikkia että kesä on tulossa ja minua siitä, että ah, kun oisi ihanaa jos olisi pienet rinnat!

Official

Tervetuloa uusi lukija! Toivottavasti et tunne oloasi harhaanjohdetuksi kun nyt muutankin blogini kuvausta!

Nyt sitten se on virallista: Blogini ei ole enää varsinainen laihdutusblogi vaan elämäntapamuutos-blogi. Tai jtn.
Auttoi kyllä todella paljon henkisesti että pidin viime viikon väliä.
Mutta ei ole mitään järkeä huijata enää itseäni tai lukijoita että tässä blogissa olisi laihduttamisesta kyse.
Blogin sisältö tuskin tulee muuttumaan mitenkään, mutta ainakin nyt kuvauksia olen jonnin verran muuttanut eri saiteilla.
Tavoite on edelleen sama ja tod näk tulee vielä olemaan pitkään.
Koska viime viikolla olen lihonut.
Sain kyllä kannustinta omasta viimeisimmästä kirjoituksestani ja jumppasin kun pääsin kotiin. Tuntu jopa ihan kivalta ja hyvältä!!
Eli usko itseen on edelleen suuri.
Ja tällä viikolla palaan raiteilleni.
Ja ensi viikonloppuna olen taas yksikseni joten treenaan silloinkin.
Elämä ei muutu mutta itseni huijaamisen on pikkuhiljaa loputtava.
Turha sitä laihduttamista on jatkuvasti miettiä kun se kerran on näin hidasta. Tärkeää on nyt pitää kiinni näistä opituista tavoista ja pitää paino kurissa. Sitten laihdun taas jossain vaiheessa kun laihdun.
Normaalipaino on tavoite ja normaalimitat.
On jo nyt ollut kivaa kun on ostanut joitain urheiluvaatteita niin oon huomannut että olen kokoa S joissain vaatteissa. Tai 36. Liikkeiden ja eri tyylisten vaatteiden koot vaan tuppaa vaihteleen ihan hirveesti niin en väitä että aina olisin S mutta se on mulle kuitenkin aika paljon että edes jossain vaatteessa näkyy se koko.
Eli siis tämä koko mitä nyt oon, on oikeastaan ihan hyvä tällä hetkellä.
Siis etten ainakaan ole mikään hehto-norsu tai jotain.
Ja ne muutokset mitä mitoissa on tapahtunut on myös tosi kivat.
Eli nyt jos saisin pysyttyä tässä jonkin aikaa niin suunta olisi oikea ja ainakin olisin jotain saavuttanut.
Nonnii ja ny loppu selittely:
Tällä viikolla aion treenaa ja käydä myös lenkillä. Sää vaikuttaa myöskin. Kun aurinko paistaa haluaa myös ulos!
Herkuttelu on tullut taas kuvioihin, se kun on se vanha tapa lohduttaa alakuloisuutta (hautajaiset oli...)
Kakkua
Jätskiä
Pitsaa
Ranskiksia
Tummaa suklaata
Limppaa
Pikku pussi sipsiä
Maitosuklaata
Nyt on vaan päästävä siitä yli ja jatkettava taas eteenpäin.
Kyllä se olokin siitä paranee kun taas oon jonkin aikaa herkuttelematta.
Olo paranee myös kun menkat vaan loppuu niin nää hirveet himotkin lakkaa...

Olo on hyvä vaikkakin hieman läski :)
Motivaatio on edelleen mukana vaikka ehkä hieman nuutunut näin maanantaina ;)
Mutta ARGH!!! En halua KOSKAAN kuvan mukaiseen tilanteeseen ja siksi tämä kaikki kova työ ei saa joutua hukan suureen suuhun :) !!!!

Skip this week - Don't skip life

Laihdutuksen kannalta päätin nyt ihan virallisesti että tämä viikko on väliviikko. Joo, ehkä pitäs pitää tällainen viikko vasta kun on päässyt tavoitteeseensa mutta jotta henkisesti pysyn kasassa, mun on helpompi aatella että tää viikko on väliviikko.

Tässä alla listattuna miksi tämä viikko on virallinen fail. Olisi varmastikkin pitänyt jo aiemmin tajuta että on huono viikko ja laihduttaminen kannattaisi jättää prio listalla alemmaksi, niin ei olisi tullut tässä pari päivää soimattua itteensä. Tyyliin "Hyi hyi kun olet huono laihduttaja!" tai pahimpia "V*tun läski!"

- Liikunta ollut ihan minimaalista. Tai siis pyöräilenhän mä edelleenkin ne työmatkat mutta lihaskunto jäänyt pois kokonaan.
- On ollut jotenkin kipeä olo. Nyt tänään jopa tuntuu että oisin ihan ok.
- Oon ollut ihan jumissa, eilen kävin hierojalla ja se helpotti NIIIIN paljon.
- En ole saanut nukuttua. Olen nuutunut ja eloton mutta ei virallisesti nukuta/väsytä ja illalla en saa unta ja yöllä heräilen.
- Telkka on vetänyt puoleensa töiden jälkeen ihan mielettömästi. Ja tietokone, vaikka normaalisti en ole kotona koneella koska töissä saan olla koko päivän. Aivot pois päältä...
- Ei ole ollut ruokahalua, tänään jopa oli nälkä pitkästä aikaa!!
- On tullut herkuteltua. Ei mitenkään mielettömästi mutta jopa niin paljon että eilen söin maitosuklaata :( FAIL
- Ne naisellisuuspäivät vaanii nurkan takana ja odotan vaan et ne alkais koska yleensä olotila helpottaa silloin.
- Mikään ei huvita ja ne hautajaiset on lauantaina ja ahdistaa.

Olo on tosiaan nyt tänään parempi, ehkä jopa hieman iloinen.
Johtunee yhdistetystä: kävin hieronnassa eilen + sain yöllä nukuttua paremmin kuin tällä viikolla combosta.
En selviä jossen ajattele että tää viikko annetaan anteeksi.
Muuten alan heti ajattelemaan että kaikki on menetetty ja oon totaalinen epäonnistuja.
Kyllä elämässä on pakko jättää varaa pienille huonoille hetkille. Tai mun on nyt ainakin pakko tehdä niin.

Sitäpaitsi täytyy muuten lisätä huomautus siitä, että on ollut niin kylmä tällä viikolla kun oon ajanut pyörällä kotiin että sekin jo itsessään on lannistanut ja on vaan halunnut lämpimään suihkuun. Siis oikeesti todella kylmä...

Tuntuu että olisi paljon selityksiä mutta nyt mennään sillä asenteella että homma jatkuu ensi viikolla puhtaalta pöydältä ja tänä lauantaina en punnitse itseäni.
Niin joo, jotain positiivista, ei me muutetakaan :) Eli yksi asia josta ei tarvitse huolehtia.

Eli toisinsanoen:

TO BE CONTINUED...

Meanwhile, please enjoy this thinsp thinsp thinsp brought to you by miranda:

Pizza

Mua kummittelee eilen nautittu pitsa. Isä tarjosi myöhästyneenä synttärilahjana ravintolakäynnin ja valitsin tietty pitsan. Eilen se ei vaivannut mua ollenkaan ja nyt vaivaa niin paljon että syön tänään todella vähän. Kävin tietty aamulla vaa'allakin ja se näytti kauheita.
Mä toivon vaan suuresti että liikuntainnostus heräilisi taas pikkuhiljaa.
Ei vaan ei.
Ei.
Mutta tänään ainakin syön vähän, sen verran olen päättänyt.
Ihan vähän.
Muutenkin kyllä täytyy sanoa että on ollut todella huono ruokahalu tällä viikolla. Ei vaan tee mieli mitään. Eikä oikeen maita. Eikä oikeen oo nälkä. Mikään ei oikeen huvita.
Ihan omituinen viikko.
Mä vaan odotan että pääsen tästä viikosta ja ensi viikko on sitten muka jollain taianomaiella tavalla ihan erilainen.

FATSO

Mulla oli eilen ylläni musta toppi jossa on valkoisia noppien kuvia. Toppi on muutaman vuoden vanha. Ihmettelin sitten eilen että mitä ihmetta kun kävin työpaikan vessassa ja siellä on iso peilin jonka ohi kävellessäni tuli tunne että jotain hassua olisi siellä näkynyt. Sitten kun tulin vessasta jäin oikein tuijottamaan. Jotain hassua oli kyllä:
Juuri navan yläpuolelta, siitä kohtaa joka on minun kroppani pahin alue ja jonka haluan pienemmäksi, noppakuvio on haalistunut ihan harmaaksi.
Katse suunnistaa automaattisesti siihen kohtaan koska siinä todellakin on omituinen haalistunut kuvio!
ARGH!
Toppi lensi roskiin!
Se on siis selkeesti hankaantunut tyyliin pöydän reunaan tms ja siksi haalistunut siitä kohtaa.
Ällöttävä läskimaha.
Mä oon niin täynnä näitä mun läskejä että mua oikeen ottaa vihaks tollanen. Kun vaan pääsen tavoitteeseeni niin ostan jonkin kivan paidan joka on just mun kropalle tarkoitettu ja korostaa mun muotoja, ei tuo esiin mun löllykkä vatsaani prkl!

Laskin eilen että tällä viikolla pitäisi taas vaihteeksi alkaa "Ah, on niin ihanaa olla nainen" -päivät. Siksi siis eilenkään en todellakaan lähtenyt mihkään lenkille kun pääsin kotiin kun oli ihan flunssainen olo. Mittasin kuumeen - No ei ole todellakaan mitään kuumetta lähelläkään. Silti kokoajan sellainen olo että olisin kipeä. Todella rasittavaa.

Ja nyt on kaiken lisäksi edess muuttokin ensi viikolla kun miesystävä päätti että muutetaan. Juu, kyllä mäkin siihen suostuin ja yhteinen päätös oli mutta ihan hyvin olisin voinut jäädä tähän nykyiseen asuntoon. No, en todellakaan jaksaisi vähempää kiinnostua jostain pakkaamisesta tai siivoamisesta tai muuttamisesta ylipäätään. Siis ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta.
Muutenkin toi mun mies pakkaa paljon paremmin kaiken, mä oon tosi huono (ihan oikeesti!) pakkaamaan. Varsinkin nyt kun ei kiinnosta/en jaksa niin tekis mieli vaan heittää kaikki meneen.

Pitää näitä huonojakin päiviä olla välillä. Ois vaan kiva jos ei olis tällainen muka kipeä olo / huvittamattomuus.

Poor me

Eilen puhkesi kesken päivän ihan yllättäen joku alleginen reaktio. Kasvoille nousi pientä näppyä ihan poskien täydeltä. En tiedä mistä johtuu mutta epäilen simaa.
Eilen oli muutenkin ihan puhti pois. Oli omituinen päivä, ihan niin kuin olisin ollut vähän kipeä tai jotain.
Tänään on kaikki paikat ihan jumissa, toivon että menisin illalla lenkille mutten kyllä tiedä yhtään innostaako illalla.
Mulla on viikonloppuna hautajaiset ja olen nyt jo ihan maissa siitä. En jotenkin pysty olemaan ajattelematta sitä. Ennustan että tästä ei tule kovin hyvä viikko ainakin näin niinkun olotilan perusteella.
Keskiviikoksi sain hierojan ja sitä odottelen.
Huonosti nukuttu yö vaikka olin koko viikonlopun täysin selvin päin. Näin kamalia painajaisia ja kurkkua kuivas niin kun ois ollu krapula.
Ehkä mä oon vähän kipee tai jotain.
Ai niin ja kun mies tuli illalla kotiin se toi mulle pussillisen pandan suklaa namuja ja mä söin koko pussin.
Joo, tää ei todellakaan ole enää mikään laihdutusblogi. Pitää varmaan joku päivä vaihtaa kuvausta...